Lain mukaan yksi tärkeimmistä perintöperiaatteista on tahdonvapaus. Seuraajan oikeuksia voidaan tässä tapauksessa kuitenkin rajoittaa. Yksi välttämättömistä ehdoista, jotka testamentti tarjoaa, on pakollinen osuus perinnöstä. Tarkastele tätä kohtaa yksityiskohtaisemmin. 
GK: vaadittava osuus perinnöstä
Laki määrittelee henkilöryhmän, jolla on joka tapauksessa oikeus omaisuuteen. Tätä määräystä sovelletaan, vaikka testamentin mukaisesti kaikki omaisuus olisi siirrettävä valituille seuraajille. Perimisen pakollisen osan periminen toimii lain takaamana vähimmäisvaatimuksena. Hän erottuu suojattomimmista seuraajista, vaikka omistaja päättäisi heiltä ilman oikeutta osuuteen hänen omaisuudestaan.
Henkilöluettelo
Vanhemmilla ja omistajan puolisolla, huollettavilla ja lapsilla on pakollinen osuus perinnöstä. Viimeinen luokka sisältää kaikki alaikäiset. Mahdollisuus hankkia pakollinen osake ei voi siirtyä kuolleen seuraajan perillisille edustusoikeuden kautta.
Vammaiset tai alaikäiset lapset
Näille henkilöille on annettava pakollinen osuus perinnöstä, jos he ovat jo alle 18-vuotiaita solmineet avioliiton tai heidät on julistettu laillisesti toimivaltaisiksi muista syistä. Liittovaltion lain nro 173 mukaan kaikki henkilöt, jotka eivät ole saavuttaneet täysi-ikää, tunnustetaan vammaisiksi riippumatta siitä, työskentelevätkö he vai opiskelevat. Omistajan lapsen jälkeen adoptoiduilla lapsilla on myös oikeus pakolliseen perintöosuuteen. Tämä johtuu tosiasiasta, että suhteita kiinteistön omistajaan, joka toimi heidän vanhempanaan, ei kuolleena ollut päättynyt.
Yhdessä tämän kanssa lainsäädännössä säädetään pakollisesta osuudesta syntymättömän lapsen perinnöstä perinnön avaamiseen mennessä. Tässä tapauksessa se tunnustetaan tulevaisuuden mahdolliseksi lakioikeudeksi. Jos lapsi syntyy elossa, hänestä tulee perillinen. Jos hän kuolee synnytyksen aikana, hänet tunnustetaan laillisesti olemattomaksi. Siten lapsi saa perintöoikeuden, jos hän asui jopa muutaman minuutin. 
Vammaiset vanhemmat ja puoliso
Lainsäädäntö ei anna selkeää määritelmää vammaisuuden ja riippuvuuden käsitteistä. Nämä perinnöllisiä oikeussuhteita koskevat luokat vahvistettiin kerralla Neuvostoliiton armeijan täysistunnon päätöksellä 1. heinäkuuta 1966 nro 6. Nykyaikaisissa olosuhteissa tulisi kuitenkin noudattaa 17. joulukuuta 2001 annetun liittovaltion lain säännöksiä. On seuraavia vammaisia luokkia, jotka vaaditaan jakamaan perintöön:
- Eläkeläiset (naiset 55-vuotiaita, miehiä 60-vuotiaita).
- Vammaiset 1-3 ryhmää. Tämän aseman tulisi vahvistaa lääketieteellisen ja sosiaalisen asiantuntemuksen avulla. Työn suorittamisen rajoitus olisi myös määriteltävä.
Vammaiset huollettavat
Henkilön tunnustamiseksi sellaiseksi seuraavien perusteiden on oltava käytettävissä samanaikaisesti:
- Vamma. Tässä tapauksessa tilan määrittämiseksi on tarpeen edetä yllä olevista ehdoista. Alaikäiset ovat poikkeus. Heidät tunnustetaan alle 16-vuotiaiksi huollettaviksi ja alle 18-vuotiaiksi opiskelijoiksi.
- Aineellinen tuki. Jotta henkilö voidaan tunnustaa huollettavaksi, kiinteistön omistajan on tuettava häntä kokonaan tai saatava häneltä apua, jota pidetään pysyvänä ja päälähteenä, josta toimeentulotase tulee.
- Riippuvuuden kesto. Sen on kestettävä vähintään vuosi ennen perinnön avaamista.
rajoituksia
Pakollista osaa perinnöstä ei luovuteta toisen ja seuraavan vaiheen seuraajille. Edustamisoikeudella oikeussuhteeseen osallistuvat henkilöt eivät voi myöskään saada sitä. Jälkimmäisessä tapauksessa poikkeus ovat ne kansalaiset, jotka olivat riippuvaisia omistajasta.
koko
Siirretyn omaisuuden osan arvo riippuu perintöasiakirjan luomispäivästä. Jos tämä tehtiin ennen 1. maaliskuuta 2002, niin pakollinen osuus perinnöstä on vähintään 2/3 siitä osasta, joka lain mukaan olisi maksettava omaisuuden luovutuksen yhteydessä. Jos asiakirja luodaan määritetyn päivämäärän jälkeen, niin vähintään puolet. Nykyisen siviililain mukaan pakollisen osuuden vähimmäismäärä on puolet siitä osasta, joka saadaan jakamalla perinnön kokonaismassa lain mukaisten seuraajien lukumäärällä, jos heitä kutsutaan ilman testamenttia. Samanaikaisesti esittelijälakiin perustuvissa oikeussuhteissa osallistujat otetaan huomioon. 
Erityistapaukset
Siviililain 1149 §: ssä säädetään tuomioistuimen mahdollisuudesta ottaa huomioon pakollisen osuuden omaavien seuraajien omaisuus. Vastaavasti osan kokoa voidaan pienentää. Tuomioistuimella on myös oikeus kieltäytyä antamasta pakollista osaketta. Näin voi käydä, jos tämän mahdollisuuden toteuttaminen johtaa kyvyttömyyteen siirtää erääntynyttä osaa, jota seuraaja ei käyttänyt omistajan elämän aikana, mutta jonka perillinen käytti tahdon mukaan pääasiallisena lähteenä, josta tulot tulivat, tai asumiseen.
Lakien harjoittaminen
Jos osa kiinteistöstä luovutetaan testamentin mukaan, pakollinen osuus allokoidaan jäljelle jäävästä omaisuudesta. Osa, jota ei ole mainittu asiakirjassa, jaetaan tasan seuraajien kesken. Jos tämä ominaisuus ei riitä, puuttuva summa pidätetään tahdon mukaan siirretystä osasta. Pakollinen osuus sisältää kaiken, mitä perillisellä, jolla on siihen oikeus, mistä tahansa syystä saa, mukaan lukien tämän henkilön hyväksi vahvistetun testamentin epäämisen kustannukset. 
esimerkki
Perillinen vetoaa tuomioistuimeen pyynnöstä kieltäytyä myöntämästä vaadittua osaa perinnöstä.
Omistajan kuoleman jälkeen useat henkilöt kääntyivät notaarin puoleen lausunnolla lain mukaisesta oikeudesta saada omaisuutensa. Heidän joukossaan on testamentin A mukainen seuraaja sekä lain mukainen seuraaja, jonka on jaettava, mikä vahvistetaan todistuksella. Jälkimmäinen on omistajan poika ja tunnustettu vammaiseksi. Lain seuraajat ovat kuolleen neljä lasta. Jos kyseessä on laillinen perintö, ilmoitetulla pojalla olisi oikeus 1/4-osaan yhteislaissa, pakollinen osuus olisi 1/8.
Tuomioistuin ei ole osoittanut kaikista 9 artiklassa tarkoitetuista olosuhteista. Siviililain 1149, osa 4, kieltäytymisestä myöntämästä osaa vastaajalle, koska hänen taloudellinen tilanne osoittautui hieman korkeammaksi kuin kantajan aineelliset mahdollisuudet. Jälkimmäinen, testamentin perillisenä, omistajan kuolemaan asti ei käyttänyt omaisuuttaan asumiseen tai toimeentulon lähteeksi. On huomattava, että notaarin kiinteistöjen luovuttamista koskevan asiakirjan varmentamisprosessissa selitettiin 1149 §: n sisältöä. Sen määräysten mukaan pakollinen osuus maksetaan vammaisille lapsille. Vastaaja oli testamentin tekohetkellä jo sellainen. Seurauksena on, että tuomioistuin päätteli, ettei ole mitään perusteita kieltäytyä myöntämästä omistajan oikeudellisesti toimintakyvyttömälle pojalle oikeutta korvata hänelle. Vaatimusta ei tyydytetty. 
vika
Perillisellä, jolle pakollinen osake on oikeutettu, on oikeus kieltäytyä siitä, mutta ei muiden seuraajien eduksi, mutta ehdoitta. Tämän kiellon määrää omaisuuden siirron tällaisen osan erityinen tarkoitus. Kuten edellä mainittiin, se toimii aineellisena tukena vähiten suojatuille osallistujille näissä oikeussuhteissa.Perillinen saa oikeuden tällaiseen osuuteen perinnöstä lakisääteisten merkintöjen (työkyvyttömyys, vähemmistö jne.) Vuoksi. Tämän mahdollisuuden siirtäminen muille henkilöille olisi suoraan ristiriidassa omaisuuden tämän osan tarkoituksen ja sisällön kanssa. Pakollisen osakkeen epäämistä ei voida ottaa takaisin tai muuttaa. 
Lopuksi
Lakilla pakollisen osakkeen muodossa asetetun rajoituksen tarkoituksena on varmistaa sellaisten yksiköiden suojelu, jotka iän tai terveydentilan vuoksi eivät pysty itsenäisesti tarjoamaan itselleen toimeentuloa täysimääräisesti. Tämä instituutio suojaa edellä mainittujen yksilöiden lisäksi myös yhteiskunnan ja koko valtion etuja. Tämä johtuu tosiasiasta, että edellä mainittujen henkilöiden olemassaolon varmistamiseen tarkoitetun tulolähteen puute voi johtaa haitallisiin sosiaalisiin seurauksiin, mikä edellyttää lisätuen tarjoamista, paitsi asemasta määritetyt etuudet ja eläkkeet.