Tutkintatoiminnan pöytäkirja on tärkein menettelyasiakirja, jota ilman yksikään rikosasia ei voi tehdä. Siksi tutkinnan aikana (kuulustelu, vastakkainasettelu jne.) On tärkeää laatia se oikein. Virheellisesti suoritettu tutkintaprotokolla ei ole todisteiden lähde.
Tutkinta- ja oikeudellisten toimien pöytäkirjat todisteina liitetään useimmiten asiakirja-aineistoon.
Protokollan käsite rikosprosessioikeudessa
Pöytäkirja on kirjallinen teko, jolla on asiakirjan status ja johon kirjataan tiukasti määritellyssä menettelyjärjestyksessä suoran tai epäsuoran havainnon takia tietoja, jotka on todistettava jokaisessa rikostapauksessa. Venäjän federaation rikosprosessikoodin 83 artiklan mukaan pöytäkirja voidaan todistustyyppinä liittää tapaukseen, ja tuomioistuimen on tutkittava se vain, jos asiakirja on täysin vaatimusten mukainen.
On tärkeää ottaa huomioon, että kaikkiin tutkintatoimenpiteisiin ei sovelleta todisteita. Esimerkiksi tapausmateriaalin esittämistä protokollaan tutustumista varten ei määritetä merkittäviä olosuhteita.
Toinen rikosprosessioikeuden näkökulma ei sisällä todistajien, uhrien ja asiantuntijoiden kuulustelupöytäkirjoja todisteina, koska erityinen rooli kuuluu USP: n (rikosprosessin) osallistujien suorille todistuksille.
Protokollatyypit SCP: ssä
Suuri määrä toimivaltaisten viranomaisten suorittamia menettelytapoja: tuomioistuin, tutkija, tutkintaelin ja niin edelleen johti moniin menettelytapoihin liittyviin pöytäkirjoihin.
Tutkinta- ja oikeustoimien pöytäkirjat jaotellaan seuraaviin tyyppeihin:
- laitoksen tutkintatarkastus;
- tutkiva haku;
- kouristukset;
- tutkittava esitys esineen, ruumiin tunnistamiseksi;
- tutkimus;
- tutkintakoe;
- epäilty pidätys;
- kirjeenvaihto takavarikointi;
- neuvottelujen seuranta ja kirjaaminen;
- tuomioistuimen käsittely;
- erilliset oikeustoimet.
Protokollan sisältö
Tutkintamenettelyjen pöytäkirjoilla on selkeä sisältö. Tämäntyyppiset asiakirjat sisältävät tietoja vain niistä tosiseikoista ja olosuhteista, jotka ovat merkityksellisiä tietyssä rikosasiassa. Pöytäkirjaan heijastetut tiedot voidaan saada vain tietyn tutkinta- tai oikeustoimen tuloksena.
Liitteenä olevat tiedot osoittavat roolin USP: ssä ja tarpeellisuuden asteen kunkin asiakirjan todistamisprosessissa, esimerkiksi todistajan kuulusteluasiakirjalla ja tutkintatoiminnan pöytäkirjalla on merkittäviä eroja sisällössä. Venäjän federaation rikosprosessilaki rajaa selvästi näiden asiakirjojen laajuuden asettamalla jälkimmäiset yhdeksi todisteiden lähteeksi.
Protokollan todentaminen ja arviointi
Yksi todistusprosessin tärkeimmistä ominaisuuksista on todentaminen ja todisteiden arviointi jolla on myös tutkintatoimien pöytäkirja. Todisteilla ei ole ennalta määrättyä voimaa, joten pöytäkirjat, kuten mikä tahansa muu lähde, tarkastavat ja arvioivat oikeudenkäynnin viranomaisten toimesta.
Arvioinnille on tunnusomaista, että muodostetaan yhteys protokollassa näkyvien tosiasiallisten tietojen ja tosiasiallisesti tapahtuneiden olosuhteiden välille.Tarkistuksen aikana kiinnitetään erityistä huomiota hyväksyttävyyden ja luotettavuuden ominaisuuksiin.
- Tutkittavaksi ottaminen - mahdollisuus liittää todisteita rikosasioihin. Tämä ominaisuus merkitsee laittomien toimien puuttumista tietyn todisteen lähteen vastaanottamisen jälkeen.
- Luotettavuus - heijastuneen tiedon vastaus todellisiin olosuhteisiin.
Erityistä huomiota kiinnitetään protokollan suunnitteluun liittyviin vaatimuksiin. Joten tutkittavaksi ottamisen ja luotettavuuden määrittäminen riippuu siis kommentista, joka on saatu osallistujilta (uhri, todistaja, asiantuntija, todistajat jne.) Tutkinta- tai oikeustoimen aikana. Kommentit voivat olla minkä tahansa tyyppisiä: käyttäytymisjärjestyksestä, toimien tuloksista, tulosten oikeasta kirjaamisesta, oikeuksien ja laillisten etujen selvittämismenettelystä.
Todistajien kuulusteluprotokollat ja muun tyyppiset protokollat: ensimmäinen ero
Kuten aiemmin mainittiin, pöytäkirjat eräänä todisteena olisi erotettava todistajien, uhrin, asiantuntijan, asiantuntijan, syytetyn ja muiden tutkimiseksi käydyistä pöytäkirjoista.
Ensimmäinen ero ilmaistaan tiettyyn asiakirjaan tallennettujen tietojen luonteessa. Tutkintatoiminnan pöytäkirja heijastaa tosiasiatietoja, jotka tutkinta- tai oikeudenkäynnin suorittamisesta vastaavat rikosprosessin osapuolet ovat löytäneet, löytäneet tai havainneet. Todistajan kuulusteluprotokollan osalta tutkija, kuulustelupäällikkö tai muu viranomainen ei näe saapuvia tietoja, vaan henkilö, jota kuulustellaan tai antaa lausunnon tutkimuksen tuloksista.
Toinen ero johtuu suurelta osin kuulustelu- ja tutkintaprotokollien laatimisesta. Ensimmäisessä tapauksessa henkilö pystyy toistamaan toistuvasti rikosasian kannalta merkityksellisiä tietoja. Koska kuulusteluissa ovat yksityishenkilöt, menettelyä ohjaava hallintoelin voi toistuvasti kutsua todistajan todistamaan. Tästä syystä rikosprosessioikeus säätelee vähemmän tiukasti menettelyjen täytäntöönpanomenettelyä. Todistaja kuulustellaan todistajien poissa ollessa. Jos todistajana on läsnä muita henkilöitä, todistajan kuulustelupöytäkirjalle ei aseteta vaatimuksia asiakirjan pakollisesta allekirjoittamisesta näiden henkilöiden toimesta.
Todistajien kuulusteluprotokollat ja muun tyyppiset protokollat: toinen ero
Tutkintatoimen protokollalle on tunnusomaista tiukemmat suunnittelukriteerit. Joten tämän menettelyasiakirjan on oltava valtuutetun henkilön laatima, sen on sisällettävä kaikki yksityiskohdat, heijastettava oikein menettelyä suoritetuille toimille jne.
Rikkomusten seuraukset pöytäkirjan suunnittelussa
Rikosprosessilaki määrittelee sekä yleiset että erityiset vaatimukset kyseessä oleville asiakirjoille, esimerkiksi EY: n säädöksen art. 122, 152, 160 ovat säännöt, jotka liittyvät tutkintatoimien erityispiirteisiin.
Pöytäkirjan valmistelussa tehdyt erityyppiset rikkomukset (suunnittelussa, sisällössä ja tosiasiallisten tapahtumien noudattamisessa) aiheuttavat sen käytön tutkimatta jättämisen rikosprosessissa. Lisäksi se, että pöytäkirjan sisällössä ei mainita tarpeesta selventää uhrin / epäillyn / todistajan oikeuksia ja oikeutettuja etuja, tarkoittaa sen pätemättömyyttä ja epäluotettavuutta yhtenä todisteiden lähteenä.
Teknisten välineiden merkitys protokollan laatimisessa
Rikosprosessilaki sallii saatujen tietojen korjaamiseksi teknisten välineiden käytön, mikä on huomattava. Kunkin teknisen työkalun käytön tulos ilmenee luonteeltaan, koska erityinen rooli tietojen tallentamisessa on äänitallennuksella, videotallennuksella, valuilla, tulostuksilla ja niin edelleen.Monimutkaisten teknisten laitteiden lisäksi viranomaisten oikeudenkäynneissä osallistuja voi käyttää myös suunnitelmia, piirroksia, piirroksia, kaavioita.
Kiinnitysvälineet eivät ole itsenäinen todisteiden lähde, koska ne annetaan rikoslaissa lisäyksenä pöytäkirjaan.
Protokollan suunnittelu
Mahdolliset rikosprosessin pöytäkirjat on laadittava tiettyjen vaatimusten mukaisesti. Esimerkiksi tutkintatoimien päätökseen saattamista koskevassa pöytäkirjassa tulisi olla aineellisen osan lisäksi:
- Nimi.
- Kaupunki, jossa asiakirja on laadittu.
- Kokoamispäivämäärä (aika ilmoitetaan myös pidätyspöytäkirjassa).
- Alkuperäisen tekijän ja muiden henkilöiden (kuulusteltu, todistaja, todistaja ja niin edelleen) allekirjoitus.
- Sääntelyjärjestelmä.
Tutkintaprotokollan toteuttamisessa tehdyt virheet johtavat myös sen pätemättömyyteen ja kyvyttömyyteen jatkaa osallistumista rikosoikeudenkäyntiin.
