Venäjän federaatiossa asepalveluksessa olevien henkilöiden erityisasema on vahvistettu lainsäädännöllä. Tämä johtuu heidän harjoittamansa toiminnan erityispiirteistä. Isänmaan puolustajat riskittävät usein terveydellään ja jopa elämässään elämässään, johtavat nomadistista elämäntyyliä siirtyessään paikasta toiseen ja heidät voidaan lähettää sota-alueille. Valtio antaa heille lisäsuojaa heidän toimintansa vaarallisuuden ja muiden epämiellyttävien olosuhteiden vuoksi, joihin he usein joutuvat. Sotilashenkilöstön oikeudet ovat luettelo minkä tahansa muun alan työntekijöiden vakiopätevyydestä, jota täydennetään erillisillä säännöksillä. Tämän ryhmän kansalaisilla on erityisiä velvollisuuksia. Venäjän federaatiossa armeijan henkilöstön oikeudet ja velvollisuudet vahvistetaan erillisessä liittovaltion laissa - ”Päällä sotilaallinen asema. ”
Oikeudellinen asema
Tiettyjen kansalaisryhmien asema koostuu yleensä kolmesta kriteeristä. Näihin kuuluvat oikeudet ja ihmisten vapaus samoin kuin heidän tehtävänsä ja lopulta vastuu. Jotkut tutkijat sisällyttävät sotilashenkilöstön asemaan myös tätä ihmisryhmää koskevat erityiset kiellot ja rajoitukset. Ensimmäiset ovat luettelo oikeudellisissa normeissa vahvistetuista toimista, jotka ovat ristiriidassa kansalaisten teloituksen kanssa armeijan velvollisuudet.
Heidän perustamisensa tarkoituksena on estää korruptio, muut erityisen virka-aseman väärinkäytöt sekä työntekijöiden korkealaatuinen ja ihmisarvoinen suorittaminen tehtäviinsä niin tärkeällä valtion toiminta-alueella kuin puolustus ja turvallisuus. Kieltojen rikkominen johtaa yleensä lailliseen vastuuseen. Joissakin tapauksissa tämä tarkoittaa asepalvelussuhteiden päättämistä. Rajoitukset puolestaan ovat lailla vahvistettuja olosuhteita, jotka estävät kansalaisia harjoittamasta toimintaa tällä alueella. Näiden merkkien ollessa tai esiintyessä, kansalaiset eivät voi päästä asepalvelukseen tai heidät erotetaan. Täten tämän ihmisryhmän oikeudellinen asema muihin työntekijöihin verrattuna laajenee.
Sotilashenkilöstön perustuslailliset oikeudet
Ei pidä unohtaa, että tällä kansalaisryhmällä ei erityisestä asemastaan huolimatta ole vain valtuuksia heidän toimintansa erityispiirteistä johtuen. Sotilashenkilökunta ja muut ihmiset käyttävät yleisessä perustuslaissa vahvistettuja siviilitoimenpiteitä mahdollisesta käytöksestä. Valtion perustuslaissa vahvistetut oikeudet voidaan luokitella henkilökohtaisiin, poliittisiin, sosiaalisiin, kulttuurisiin, taloudellisiin ja laillisiin. Perustuslakimääräysten korkea asema ei kuitenkaan voi tarkoittaa, että niitä ei voida rajoittaa asevelvollisuuden eduksi. Esimerkiksi tämä kansalaisryhmä ei voi harjoittaa tiettyjä palkallisia toimia, vaikka oikeus työhön on kirjattu EY: n perustamissopimuksen 93 artiklaan. Perustuslain 37 kohta.
Erityiset valtuudet
Nyt takaisin vain sotilashenkilöstölle ominaisiin säännöksiin. Kaikki nämä oikeudet on ehdollisesti jaettu yleisiin ja virallisiin. Ensimmäisillä on poikkeuksetta kaikki sotilashenkilöt. Viimeksi mainituilla on kansalaisia virkojensa yhteydessä. Sotilashenkilöiden yleiset oikeudet, kuten tiedetään, on vahvistettu liittovaltion laeissa sekä RF: n armeijan peruskirjoissa. Virkamiehet puolestaan sisältyvät ohjeisiin, ohjeisiin ja määräyksiin.Lisäksi armeijan henkilöstön oikeudet vaihtelevat sopimuksen ja asevelvollisuuden mukaan. Tämä johtuu siitä, että nämä kaksi ihmisryhmää palvelevat eri syistä. Erityisesti heidän rahakorvauksensa eroavat toisistaan.
Sotilashenkilöstön yleiset oikeudet
Joten miten tämän kansalaisryhmän asema eroaa muista? Lainsäädäntötasolla on vahvistettu, että sotilaalla on oikeus varastoida, kantaa ja käyttää aseita. Muille kansalaisille tämä on kielto. Lisäksi palvelusmiesten lomat kestävät pidempään kuin muiden kansalaisten. Koko vaihtelee 30 - 45 vuorokautta palvelun kestosta riippuen. Venäjän federaation työlaki puolestaan asettaa yleisen säännön 28 päivän lomasta. Lisäksi sotilashenkilöille maksetaan erityisiä maksuja. Muita rahallisia kannustimia voidaan perustaa luokkahuoneen pätevyydelle, sellaisten toimintojen ja tehtävien suorittamiselle, jotka liittyvät erottamattomasti hengen- tai terveysriskeihin, erityisille työoloille sekä myös valtionsalaisuuteen liittyvien tietojen käsittelemiselle. Mahdollisten toistuvien muuttojen yhteydessä asumistoiminta tarjotaan sotilaille kolmen kuukauden kuluessa päivästä, jona he saapuvat uusille maille.
Aineellinen tuki
Laissa säädetään ruuan järjestämisestä sotilasyksiköissä, ruokailun myöntämisestä sekä varojen myöntämisestä ruokaa varten matkoilla tai työmatkoilla. Lisäksi liittovaltion laissa määritellään sotilashenkilöiden rahaetuudet, jotka ovat muuten tärkein keino tarjota heille taloudellista tukea ja edistää heidän vastuunsa vastuullista ja vastuullista suorittamista. Käteisraha sisältää palkan palkkaluokan ja aseman mukaan sekä lisämaksut. Tällainen laskentasääntö koskee sopimukseen sovittua sotilashenkilöä. Varusmiehet ja reserviläiset puolestaan saavat rahallisen korvauksen, joka koostuu vain virkaa koskevasta palkasta ja lisäpalkkioista.
Eläke eläkkeelle siirtymisen jälkeen
Valtio huolehtii puolustajistaan myös puolustustoiminnan lopettamisen jälkeen. Sotilaseläke vahvistetaan joko palvelusajaksi tai saavutettuaan toimikauden ikärajan. Aluksi harkitaan ensimmäisen tyyppisen vakuuden hankkimismenettelyä. Sotilaan on oltava oikeutettu saamaan eläkettä virkakautenaan 20 vuotta valtion puolustamiseen. Tällöin entinen puolustaja saa 50 prosenttia kuukauden keskimääräisestä painotetusta palkasta, kun taas jokaisesta epäsäännöllisestä vuodesta hänet lisätään vielä 3 prosenttia.
On kuitenkin olemassa raja - enintään 85 prosenttia. Jos kansalainen on saavuttanut asevelvollisuuden ikärajan ja samaan aikaan hänellä on työkokemusta toisella alalla, hänelle maksettavien palkkioiden määrä lasketaan eri tavalla. Kuukausittaiset maksut hänelle ovat 50 prosenttia ja jokaisesta epäsäännöllisestä vuodesta lisätään vain yksi prosentti. Palvelun ikäraja olisi myös ilmoitettava. Sotilashenkilöstön eläke maksetaan siis tavalliselle henkilöstölle 50 vuoden ikäisenä, kapteenille 55 vuoden jälkeen, keskimäärin kenraalille - 60 vuoden ajalta ja korkeimman tason henkilöille - vain 65 vuoden iästä. Poikkeuksena ovat naiset. Heillä on oikeus levätä 45 vuodesta.
Toiminnan päättäminen
Kaikki puolustajat eivät halua yhdistää koko elämäänsä tähän toiminta-alueeseen. Sotilashenkilöstön erottaminen, joka ei ole vielä saanut oikeutta pitkäaikaiseen eläkkeeseen, laki sallii vain heidän suostumuksellaan. Valtio huolehtii myös tästä kansalaisryhmästä. Lainsäädännössä säädetään palvelusmiesten sosiaalisesta suojelusta, jotka irtisanotaan asevelvollisuuden suorittamisen jälkeen. Joten heille säilytetään oikeus kolmen kuukauden kuluessa poistumispäivästä lähteä organisaatioihin, joissa he ovat aiemmin työskennelleet, korkeintaan asemaan kuin aiemmat. Lisäksi tällaisten kansalaisten asepalveluksessa pidetään jatkuvaa palvelua.Toinen suojatoimenpide on taloudellinen tuki talouden hankkimiseen.
Sotilashenkilöstön erityiset oikeudet ja velvollisuudet
Äärimmäisissä olosuhteissa kotimaan puolustajat suorittavat heille epätavallisia tehtäviä rauhan aikana. Esimerkiksi suorittaessaan taisteluvelvollisuutta tai palveliessaan rajavartiossa armeijalla on oikeus käyttää aseita tai esittää pakollisia vaatimuksia muille henkilöille. Tällaiset mahdollisen ja asianmukaisen käytöksen mittaukset ovat yleensä väliaikaisia ja ne hankitaan vain tietyn tehtävän suorittamiseksi. Ne on vahvistettu erityisissä normatiivisissa säädöksissä, esimerkiksi liittovaltion laissa "Venäjän federaation valtionrajasta".
Lisäapua
Sotilashenkilöstön asumistuista säädetään laissa. Niiden laskentamenettely on Venäjän federaation hallitus. Tätä apua pidetään sotilashenkilöstön sosiaalisena suojana. Tätä tukea voidaan saada monista syistä. Ensinnäkin sotilas on tunnustettava tarvitsevansa asumista. Palvellessaan hänelle olisi pitänyt antaa toimistotila. Toiseksi välttämätön edellytys on sotilaallinen kokemus. Palvelun keston tulisi yleensä olla vähintään 20 vuotta. Irtisanottua ikärajan saavuttamisen vuoksi tämä luku on hiukan vähemmän - 10 vuotta. Sama vähimmäisvaatimus asetetaan niille, jotka joutuivat keskeyttämään palvelunsa terveyden menettämisen tai säännöllisen toiminnan takia. Sotilaallisen tuen sijasta hänelle voidaan antaa asunto.
tehtävät
Lainsäätäjä ei tarjoa pelkästään armeijan oikeuksia. Sotilashenkilöstön asemaa koskevan liittovaltion lain 3 luvussa vahvistetaan myös heidän tehtävänsä. Heidän luetteloonsa sisältyy uskollisuus sotilaalliseen valaan, epäitsekäs palveleminen Venäjän kansalle sekä rohkea ja taitava kotimaan puolustaminen. Isänmaan puolustajien on lisäksi noudatettava Venäjän federaation perustuslain, lakien, työjärjestyksen ja komentajan määräyksiä. Sotilashenkilöstön on jatkuvasti parannettava taitojaan, oltava valppaita ja vastuuntuntoisia, kurinalaisia. Toinen vaatimus on sotilaallisen kunnian ja sotilaallisen kunnian kunnioittaminen. Näiden yleisten tehtävien lisäksi puolustajien on täytettävä työ- ja erityisvaatimukset. Sotilashenkilöstön asemaa koskevan liittovaltion lain 3 luvun vaatimusten rikkomisesta tämä kansalaisryhmä on vastuussa erottamisesta saakka.
