Rikoslaki asettaa rangaistuksen rikoksesta. Art. Rikoslain 14 pykälä paljastaa itse laittoman teon käsitteen, josta määrätään seuraamuksia. Tarkastele tätä normaa yksityiskohtaisesti. 
Rikoksen merkit
Tässä artikkelissa esitetään kohteen teko pääpiirteet, joiden läsnäollessa hänet tunnustetaan laittomaksi ja siihen liittyy rangaistus. Ensinnäkin normi määrää, että henkilö, joka on syyllistynyt lakiin kiellettyyn vaaralliseen tekoon, voidaan saattaa vastuuseen. Se on uhka yhteiskunnalle. Art. Myös rikoslain 14 §: n mukaan määritetään, että se ei ole rangaistava teko. Erityisesti normissa määrätään, että subjektin käyttäytyminen (toimimattomuus tai toiminta) voi muodollisesti kuulua säännöstön soveltamisalaan, mutta sen merkityksettömyydestä johtuen se ei ole uhka yhteiskunnalle.
Art. Rikoslain 14 § ja kommentit
Tarkasteltava normi tulkitsee laittoman, rikosoikeudellisesti rangaistavan teon käsitettä. Samalla artikkelissa nimetään kattava merkitys rikoksesta. Näihin kuuluvat rangaistavuus, syyllisyys, virheellisyys. Teon olennainen piirre on yleisen vaaran esiintyminen. Näiden perusteiden on oltava läsnä koostumuksessa. Art. Venäjän federaation rikoslain 14 §: ssä selitetään, että syyllinen voi tehdä sekä toiminnan että toimimattomuuden. Entiselle on ominaista aktiivinen ja jälkimmäiselle passiivinen käyttäytyminen. Ulkoisen ilmenemismuodon lisäksi näiden tekojen on oltava tietoisia. 
Poikkeustapaukset
Artikkelissa 2 annettu ominaisuusjoukko Rikoslain 14 §: n avulla voidaan tunnistaa useita tilanteita, joissa tekoa ei pidetä laittomana. Joten esimerkiksi voi olla mahdollisuus suorittaa jokin toiminto. Tällainen tilanne syntyy fyysisen pakottamisen tai ylivoimaisen esteen vaikutuksesta. Kohde ei myöskään ole tietoinen suoritettavasta toiminnasta. Se voi olla esimerkiksi heijastusliikkeitä, käyttäytymistä järjettömässä tilassa, rajoitettua oikeuskelpoisuutta ja niin edelleen.
vivahde
Ongelma tunnustaa käyttäytymistoiminta rikolliseksi henkisen pakotteen vaikutuksen alaisena ratkaistaan ottaen huomioon art. 39. Uskotaan, että tässä tilassa kansalaisella on mahdollisuus hallita toimintaansa. Art. 39 on hätätilanteita koskevia säännöksiä. Normi kuvaa tapauksia, joissa muodollisesti rikoksia ei tunnusteta sellaiseksi. Aikojen havaitsemista ei tunnusteta lainvastaisen teon tekovaiheeksi. Mutta jos tietynlainen yhteiskunnalle kohdistuva uhka saavutetaan, lainsäätäjä pitää käyttäytymistä rikosoikeudellisesti rangaistavana. 
Yleinen vaara
Se on lainvastaisen käyttäytymisen aineellinen ominaisuus ja paljastaa sen sosiaalisen olemuksen. Uhka ilmaistaan vahingossa tai todennäköisyydessä aiheuttaa sen valtiolle, henkilölle tai yhteiskunnalle. Rikoksella suojatut esineet on määritelty 2 artiklassa. 2 koodia. Tässä tapauksessa henkilön persoonallisuus asetetaan etusijalle. Sosiaaliselle vaaralle on ominaista subjektiiviset ja objektiiviset kriteerit. Viimeksi mainitut ovat esimerkiksi hyökkäyksen kohteen merkitys, vahingon aste, väärän toiminnan paikka, aika ja niin edelleen. Subjektiivisiin merkkeihin sisältyy syyllisyyden muoto, motiivit jne. 
lainvastaisia
Se tarkoittaa käyttäytymislain kieltämistä rikollisilla normeilla. Väärinkäytön merkitys on siinä, että vahvistettujen vaatimusten toteuttaminen määrää säännöstön julistaman laillisuusperiaatteen toteuttamisen.On sanottava, että normatiivisen vahvistamisen jälkeen käytännössä määräysten soveltaminen päättyi analogisesti, mikä rikoslain perusteilla vahvistettiin. Riippuen siitä, onko yhteiskunnan uhka ja vääryys nimetty käyttäytymistoiminnan ominaisuuksiksi, puhutaan muodollisesta, aineellisesta vai aineellis-muodollisesta koostumuksesta. Art. Venäjän federaation rikoslain 14 §: ssä molemmat kriteerit ovat läsnä. Tämä tarkoittaa, että käyttäytymistoiminnan määritelmä on aineellinen ja muodollinen.
syyllisyys
Viittaus siihen rikoksen määritelmässä osoittaa, että lainsäädännössä asetetaan subjektiivinen, mutta ei objektiivinen vastuu. Tämä tarkoittaa, että käyttäytymistoiminta tunnustetaan rikokseksi, kun otetaan huomioon kansalaisen henkinen asenne toimimattomuuteen / toimiin ja seuraamuksiin huolimattomuudesta tai tarkoituksesta. Tällaisen imputoinnin prioriteettimäärän tunnustaminen vahvistetaan 1 artiklassa. Säännöstön 28 kohta, joka määrittelee viaton haitta. 
penality
Tämä merkki tarkoittaa, että rikoslain mukaan henkilö, joka on syyllistynyt lakiin kiellettyyn käyttäytymistoimintaan, voidaan saattaa vastuuseen. Samaan aikaan on useita poikkeuksia. Rikoslaki sisältää säännöt, joilla kansalainen vapautetaan rangaistuksesta tai vastuusta laittomasta käyttäytymisestä. Erityisesti poikkeuksista säädetään 1 artiklassa. 75-85.
merkityksettömyys
Teo ei saa aiheuttaa merkittävää vahinkoa rikoslain suojaamalle esineelle tai olla uhka lainkaan. Tällaisissa tilanteissa he puhuvat teon merkityksettömyydestä. Sen läsnäolo osoittaa riittämättömän vaaran, eikä sitä pidetä rikoksena. Päätös käyttäytymistoiminnan merkityksen määrittämisestä on tuomioistuimen ja tutkimuksen vastuulla. Se perustuu kaikkien rikosmerkkien analyysiin.
