Poissaolijamenettely aloitetaan, jos vastaaja, joka viivästyttää riidan käsittelyä, ei halua tulla oikeuteen. Tällaisen menettelyn tuloksena tehdään asianmukainen päätös. Itse asiassa kantajalle on hyötyä poissa olleesta tuomioistuimen päätöksestä, jonka otos sisältää yleensä samat elementit kuin tavallisessa päätöksessä. Tässä tapauksessa riita on mahdollista ratkaista lyhyemmässä ajassa. Seuraavaksi tarkastelemme tätä tuotantoa yksityiskohtaisemmin - saamme selville, kuinka tuomioistuimen päätöksen peruuttaminen poissa ollessa tapahtuu. Esimerkki siitä otetaan huomioon myös artikkelissa. 
Yleistä tietoa
Kuva muotumattoman tuotannon menetelmästä on luvussa. 22 GIC. Se voidaan jakaa seuraaviin vaiheisiin:
- Päätöksen tekeminen mahdollisuudesta käsitellä tapausta lain määräämällä tavalla.
- Kokeilu.
- Muutoksenhaku päätöksestä poissa ollessa.
Tapauksen käsittelyn tuloksena annetun päätöslauselman sisällön on täytettävä lainsäädännössä asetetut vaatimukset sekä tavanomaisessa tuotantomenettelyssä annetut vaatimukset. Yleisistä vaatimuksista säädetään Art. 198 GPK.
Asiakirjan rakenne
Poissa ollessa tuomioistuimen päätöksessä on seuraavat osat:
- Johdanto.
- Kuvausta.
- Perustelut.
- Operatiivinen.
Ensimmäisessä osassa ilmoitetaan päätöksen paikka ja päivämäärä, tuomioistuimen nimi, tuomioistuimen kokoonpano, sihteeri, osapuolet ja muut riidan osapuolet, heidän edustajansa, samoin kuin oikeudenkäynnin kohde tai vaatimus. Asiakirjan kuvailevassa osassa on maininta kantajan vaatimuksista, vastaajan esittämistä vastalauseista, selvitykset muista riita-asiassa mukana olevista henkilöistä. 
Motivaatio-osa
Se sisältää asian olosuhteiden ominaisuudet, jotka tuomioistuin on todennut. Erityisesti on vahvistettu näyttö, johon valtuutetun elimen johtopäätös perustuu, ja väitteet, joiden mukaan riidanratkaisuviranomainen hylkäsi esitetyn väitteen. Se osoittaa myös määräykset, joita tuomioistuin noudatti päätöksenteossa. Kun vastaaja tunnustaa vaatimuksen perusteluosassa, asiasta voi olla vain viittaus ja valtuutetun viranomaisen hyväksymä se. Jos kieltäytyy harkitsemasta vanhentumisajan tai ajanjakson, jonka kuluessa muutoksenhaku tuomioistuimeen puuttuu, perusteiden määrittämisen yhteydessä, huomiotta, vain näiden olosuhteiden toteaminen kirjataan.
Päätöslauselma
Sen lisäksi, että ilmoitetaan menettely ja ajanjakso, jonka kuluessa valitus tai kassaatiovalitus voidaan suorittaa, on myös määriteltävä määräaika ja säännöt päätöksen uudelleentarkastelua koskevan hakemuksen jättämiselle päätöksen tehneelle viranomaiselle. Tämä säännös on vahvistettu 1 artiklassa. 239 Siviiliprosessilaki. Kuten muissakin päätöksissä, poissaolon päättämisen päätösosa sisältää riidan käsittelyn pääasiallisesti. Se määrittelee aineelliset oikeudet, osallistujien itselleen asettamat velvoitteet, menettelyn tuotantokustannusten jakamiseksi. Päätöksen päätösosassa vahvistetaan muun muassa menettely, jonka mukaan poissaolevan tuomioistuimen päätös voidaan peruuttaa. 
Tärkeä kohta
Perusteltu tuomioistuimen päätös poissa ollessa voidaan laatia viiden päivän kuluessa. Tällöin päätösosa julistetaan heti käsittelyn päätyttyä samassa kokouksessa. Jos valmistelua lykättiin, päätöksen kopion lähettämiselle asetettu määräaika määräytyy päätöksen päivämäärästä. Tämä vaatimus sisältyy Art. 199 GIC.
Jäljennökset päätöksestä
Yksi vastaajan oikeuksien suojaamisen takuista, jonka puuttuessa tuomioistuimen päätöstä ei tehdä, on lähettää hänelle jäljennös päätöksestä. Määritelmä julkistetaan. Vastaaja, kantaja ja muut asian osapuolet voivat tutustua päätöksen sisältöön. Art. 2 osa Siviiliprosessilain 236 §: ssä määrätään, että tuomioistuimen on lähetettävä jäljennös päätöksestä kantajalle, joka pyysi käsittelemään riitaa ilman sitä. 
Epäonnistuminen
Kantajan, joka ei ole pyytänyt tulla kuulluksi ilman häntä, poissaolo ei edellytä oikeudenkäynnin lykkäämistä. Jos tällaista vetoomusta ei esitetä, tuomioistuin voi tutkia tapauksen ilman, että kantajalle on ilmoitettu istunnon päivämäärä ja paikka, jos hän ei ole selittänyt poissaolon syytä tai jos se on tunnustettu epäkunnioittavaksi. Tämä säännös sisältyy 1 artiklaan. 167 Siviiliprosessilaki. Jos vastaaja ja kantaja, joka eivät ole pyytäneet tutkimaan tapausta ilman heitä, ilmestyvät samanaikaisesti, on mahdollista, että tuomioistuimen päätös poissa ollessa annetaan. Jäljennös tässä tapauksessa tehdystä päätöksestä on lähetettävä molemmille riidan osapuolille 30 artiklassa tarkoitetussa määräajassa. 236 Siviiliprosessilaki. Toinen olisi vastoin nykyistä yhdenvertaisuusperiaatetta, joka on vahvistettu 3 artiklan 1 kohdassa. 12 GIC. 
Yleisten sääntöjen soveltaminen: perustelut
Art. Siviiliprosessilain 199 pykälän nojalla perustellun päätöksen muotoilua tapauksen tavallisen menettelyn jälkeen voidaan lykätä enintään viidellä päivällä. Tässä tapauksessa päätösosa julkaistaan kokouksessa, jossa kuuleminen päättyi. Samanlaista normaa, joka vahvistaisi saman menettelyn kokoukselle, jossa poissaolopäätös tehdään, puuttuu Ch. 22 GIC. Kuitenkin Art. 234 Tämän päätöksen tekemistä edeltää yleinen menettely menettelyä varten. Tämä puolestaan merkitsee mahdollisuutta lykätä motivoituneen poissaolopäätöksen laatimista 6 artiklan vaatimusten mukaisesti. 199. Lisäksi määrätty määräaika kopioiden lähettämiselle vastaajalle ja kantajalle lasketaan lopullisen päätöksen tekopäivästä.
Kolmannet osapuolet
Art. Siviiliprosessilain 46, 45 ja 42 pykälillä kantajalla on prosessin osapuolten, jotka esittävät riita-asiassa itsenäisiä vaatimuksia, prosessioikeudet sekä yksiköt, jotka ovat hakeneet valtuutettuun tuomioistuimeen muiden henkilöiden etujen suojaamiseksi. Jos nämä osallistujat eivät ilmesty, art. Siviiliprosessilain 236 (osa 2) päätöksen kopion lähettämisestä koskee myös heitä. Kiistaan voivat osallistua kolmannet osapuolet, jotka eivät ilmoita riidan aiheeseen liittyviä vaatimuksia. Jos niitä ei ilmesty, heille lähetetään myös jäljennökset päätöksestä viimeistään kolmen päivän kuluessa päätöksen lopullisessa hyväksymispäivästä. 
Poissaolevan tuomion oikeudellinen vaikutus
Vähimmäisaika, jonka kuluessa päätös tulee voimaan, on 17 päivää päivästä, jona kopio toimitettiin vastaajalle. Tämän jälkeen menettelyn osapuolet sekä muut kuulemistilaisuuteen osallistuvat henkilöt ja heidän seuraajansa eivät voi enää esittää samoja vaatimuksia samoilla perusteilla samojen yksiköiden välillä. Ei ole myöskään sallittua riitauttaa oikeudellisia suhteita ja tosiseikkoja, jotka tuomioistuin on todennut toisessa prosessissa. Poissaolopäätöksellä on sama oikeusvaikutus kuin tavallisella oikeuskäytännöllä. Siitä huolimatta, että voimaantulosta, jota ennen vastauksen esittäjän todisteita ja vastaväitteitä ei ole tutkittu ja vahvistettu, voi olla epäilyksiä. Erimieliset osapuolet voivat haastaa päätöksen tekemisen kirjoittamalla lausunnon. 
Tuomioistuimen päätöksen peruuttaminen poissa ollessa
Tätä koskeva hakemus käsitellään kokouksessa. Artikkelissa vahvistetaan ajanjakso, jonka kuluessa hakemuksen käsittely suoritetaan. 240 GPK. Se on 10 päivää valituksen vastaanottamispäivästä. Hakemuksen käsittelyn tuloksena valtuutettu oikeuslaitos voi tehdä päätöksen, joka täyttää hakemuksen vaatimukset.Jos päätös peruutetaan poissa ollessa, tuomioistuin aloittaa menettelyn uudelleen. Tässä tapauksessa tutkimus suoritetaan ensin.
Jos vastaaja ei ollut läsnä kokouksessa pätevistä syistä eikä hänellä ollut mahdollisuutta ilmoittaa heille ajoissa, tuomioistuimen poissaolopäätös on peruutettava. Näytehakemus valmistellaan yleisten sääntöjen mukaisesti. Muutoksenhaussa on ilmoitettava kaikki kyseisissä asiakirjoissa tarkoitetut yksityiskohdat. Vastaavassa on kuvailevassa osassa esitettävä syyt ja todisteet poissaolosta, pyydetään ottamaan ne huomioon ja tutkimaan asia uudelleen.
