Venäjän federaation presidentin alainen valtioneuvosto perustettiin ensimmäisen kerran vuonna 1991, 19. heinäkuuta. Tuolloin maan pääjohtaja oli B. Jeltsin. Seuraavaksi tarkastelemme sitä, mitä Venäjän federaation valtioneuvosto edustaa tänään: tämän elimen valtuudet, asema ja merkitys.
Historiallinen tausta
Vuonna 1991 Venäjän federaation valtioneuvosto toimi neuvoa-antavana elimenä. Hän osallistui korkeimman vallan rakenteiden luomiseen maassa. Venäjän federaation ensimmäinen valtioneuvosto, johon kuului noin 15-20 jäsentä, lakkautettiin 6. marraskuuta 1991. Itse asiassa tämä elin kesti 4 kuukautta, eikä se jättänyt erityistä jälkeä viranomaisten toimintaan. Neuvoa-antavan elimen perustamisen tarpeen ongelma kuitenkin säilyi. Myöhemmin Shahrai kehitti valtioneuvoston perustamista koskevia hankkeita vuonna 1995 ja Chubais vuosina 1996-1997. Idea tämän elimen perustamisesta tuli kuitenkin suosituimmaksi vuonna 2000. Tuolloin Vladimir Putin oli jo presidentti. Hän esitti lakiesityksen uuden menettelyn perustamisesta Venäjän federaation neuvoston muodostamiseksi.
Keskeiset tilat
Valtion duuma käsitteli lakiesitystä. Keskustelun aikana hän kääntyi maan päällikön puoleen. Se sisälsi ehdotuksen Venäjän federaation valtioneuvoston perustamisesta. Toiminnot, jotka hänelle olisi pitänyt antaa, liittyivät ongelmien ratkaisemiseen alueilla. Vuonna 2000 (26. heinäkuuta) käsiteltävänä oleva lakiluonnos hyväksyttiin menettelystä, jonka mukaisesti RF-neuvosto tulisi muodostaa. Seuraavana päivänä maanpäämies allekirjoitti erityismääräyksen. Siinä hän hyväksyi alueellisten virkamiesten pyynnön perustaa valtioneuvosto.
Sääntelyjärjestelmä
Venäjän federaation valtioneuvosto perustettiin virallisesti 1. syyskuuta 2000. Syynä tähän oli maan päämiehen asetus. Sen mukaisesti hyväksyttiin valtioneuvostoa koskeva erityinen asetus. Tämän asiakirjan mukaan Venäjän federaation valtioneuvosto on neuvoa-antava rakenne. Sen päätehtävänä on varmistaa presidentin apu valtion viranomaisten vuorovaikutuksen sääntelyssä. Venäjän federaation valtion duuman neuvoston toimivalta määräytyy perustuslain ja liittovaltion lakien mukaan. Tätä elintä ohjaavat toiminnassaan myös valtionpäämiehen määräykset ja asetukset.
Ensimmäinen kokous
Se pidettiin vuonna 2000, 22. marraskuuta. Esityslistalla oli kysymys maan kehitysstrategiasta vuoteen 2010 asti. Kokouksen avajaispuhemies totesi, että valtioneuvostosta tulisi tulla strateginen poliittinen rakenne. Se erottaa sen muista valtion virastoista.
Tehtävät
Ensimmäinen on presidentin avustaminen maan nykyisten hallintoelinten koordinoinnissa. Valtioneuvostoa kehotetaan säätelemään valtion elinten vuorovaikutuksen ja toiminnan koordinointia.
Seuraava tärkeä tehtävä rakenteessa on neuvottelu- ja neuvontatoiminta. Siihen kuuluu keskustelu maalle erityisen tärkeistä ongelmista, jotka liittyvät korkeimpien liittovaltion viranomaisten vuorovaikutukseen Venäjän federaation muodostavien yksiköiden kanssa, valtion järjestämistä koskevista kysymyksistä ja federalismin vahvistamisesta. Osana tätä toimintaa on myös tarkoitus esitellä tärkeitä ehdotuksia maan päämiehelle.
Seuraava tehtävä, jonka Venäjän federaation valtion duuman neuvosto toteuttaa, on osallistuminen oikeusvaltion varmistamiseen. Toiminnansa puitteissa hän keskustelee kysymyksistä, jotka liittyvät valtion valtaa käyttävien liittovaltion ja alueellisten rakenteiden, alueellisen itsehallinnon elinten ja heidän virkamiestensä noudattamiseen (täytäntöönpanoon) maan perustuslain, lakien, maan päämiehen määräysten ja määräysten sekä hallituksen päätösten ja päätösten mukaisesti.
Seuraava tehtävä on auttaa presidenttiä sovittelumenettelyjen soveltamisessa ratkaisemaan hallintolaitosten välisiä konflikteja ja erimielisyyksiä.
Viimeisessä, viidennessä, kohdassa on laitoksen lainsäädäntötoiminta. Venäjän federaation osavaltion neuvosto käsittelee sen puitteissa maan päällikön ehdotuksesta liittovaltion kannalta merkityksellisiä lakia ja asetuksia. Niihin sisältyy esimerkiksi talousarvioesitys, keskustelu tiedoista sen toteuttamisesta. Samaan aikaan valtioneuvostolla ei ole oikeutta aloittaa lainsäädäntöä. Tässä asiassa on täysin mahdollista olla samaa mieltä G. Seleznevin kanssa. Valtion duuman puheenjohtaja huomautti, että valtioneuvoston ei tulisi kopioida liittovaltion edustajakokousta ja toimia sen kolmantena jaostona.
Perustamisjärjestys
Valtioneuvostoon kuuluvat valtioneuvoston puheenjohtaja ja jäsenet. He osallistuvat kehon toimintaan vapaaehtoisesti. Presidentti on presidentti. Elinjäsenet ovat henkilöitä, joilla on johtotehtäviä alaisten valtion vallan toimeenpanoelimissä. Maanpäällikön päätöksen mukaisesti valtioneuvostoon voi kuulua henkilöitä, jotka ovat korvanneet korkeimpien toimeenpanovaltion elinten johtajat kahdella tai useammalla peräkkäisellä toimikaudella.
Seitsemästä jäsenestä koostuva puhemiehistö ratkaisee operatiiviset kysymykset. Sen henkilöstön määrää maan päällikkö, ja hänet voidaan kiertää kuuden kuukauden välein. Valtioneuvoston sihteeri ei ole jäsen. Yksi presidentinhallinnon varajohtajaista suorittaa tämän virkamiehen tehtävät vapaaehtoisesti.
Toiminnan organisointi
Puheenjohtajisto keskustelee valtioneuvoston työsuunnitelmasta, tarkastelee tulevan kokouksen asialistaa. Tämän lisäksi hän suorittaa myös analyysin neuvoa-antavan elimen toiminnasta ja päätöksistä. Puheenjohtajiston kokoukset kutsutaan koolle tarpeen mukaan, mutta yleensä vähintään kerran kuukaudessa.
Puheenjohtajan työ
Se on virkamies asettaa valtioneuvoston ja puheenjohtajiston seuraavan kokouksen ajan ja paikan. Puheenjohtaja antaa myös ohjeita elimen jäsenille ja sen sihteerille. Hän muodostaa puheenjohtajiston ehdotusten perusteella valtioneuvoston työsuunnitelman ja suunnitellun kokouksen esityslistan. Upseeri johtaa myös kokouksia.
Sihteerin toiminta
Hänen vastuualueisiinsa kuuluvat:
- Valtioneuvoston ehdotetun työsuunnitelmaluonnoksen valmistelun varmistaminen, esityslistan laatiminen, kokousten materiaalien kerääminen, päätösluonnokset.
- Tiedottaminen jäsenille kokouksen ajasta ja paikasta, käsiteltävistä asioista, toimittamalla heille tarvittavat asiakirjat.
- Puheenjohtajan ohjeiden täytäntöönpano.
- Kokouspöytäkirjan allekirjoittaminen.
Valtioneuvoston sihteeri vastaa neuvotteluryhmän toiminnan varmistamisesta.
Osallistujat työskentelevät
Valtioneuvoston jäsenet tekevät puheenjohtajistolle ehdotuksia toimintasuunnitelmasta, asialistasta ja asioiden käsittelyjärjestyksestä. He osallistuvat myös kokousasiakirjojen ja päätösluonnosten valmisteluun. Valtioneuvoston jäsenet voivat siirtää valtuutuksen muille toimivaltaisille henkilöille.
Lisätietoja
Valtioneuvostolla ja sen puhemiehistöllä on oikeus muodostaa väliaikaisia ja pysyviä työryhmiä. Niiden toimintaan sisältyy kokouksissa käsiteltävien kysymysten valmistelu, asiantuntijoiden ja tutkijoiden osallistuminen tietyn tyyppisen työn suorittamiseen, myös sopimusten perusteella. Valtioneuvoston toiminnasta vastaavat presidentin hallinnon ja presidentin kanslia vastaavat yksiköt.
Työjärjestys
Kokoukset kutsutaan koolle säännöllisesti, vähintään joka kolmas kuukausi. Puheenjohtajan päätöksen mukaan ylimääräisiä kokouksia voidaan pitää. Valtioneuvoston kokousta pidetään pätevänä, jos siihen osallistuu suurin osa neuvottelukunnan jäsenistä. Kokoukset pidetään yleensä Kremlissä.Tiettyjen päätösten tekeminen esitetyistä kysymyksistä käydään keskustelun kautta.
Puheenjohtajan päätöksellä voidaan äänestää mistä tahansa esityslistan kohdasta. Ylimmällä virkamiehellä on oikeus päättää yksimielisesti menettelystä, jolla päätökset tehdään valtiolle erityisen tärkeistä ongelmista.
Ominaisuudet suunnittelupäätökset
Keskustelujen tulosten perusteella laaditaan asiaankuuluvat asiakirjat - pöytäkirjat. Valtioneuvoston sihteeri allekirjoittaa kaikki näin tehdyt päätökset. Keskustelujen tulokset voidaan tarvittaessa muotoilla määräyksillä, asetuksilla tai ohjeilla maan päämiehen puolesta. Jos on tehty päätöksiä asioista, jotka liittyvät tarpeeseen antaa perustuslaillinen liittovaltion laki, osavaltion lainsäädäntölaki tai tehdä niihin lisäyksiä sekä muutoksia, muutoksia lakiluonnoksiin, jotka ovat voimassa kokousten koollekutsumisen ajankohtana, asiaa koskevan säädöksen laatima suunnitelma toimitetaan liittovaltion duumassa. kokous. Tämä menettely laaditaan lainsäädäntöaloitteen järjestyksessä. Sen toteuttaa Venäjän federaation presidentti.