Nykyisessä siviiliprosessikoodissa yksi uudistuksista oli alustavan kuulemistilanteen määrittely. Sitä pidetään Art. 152. Tarkastelemme tätä käsitettä yksityiskohtaisemmin.
Yleinen ominaisuus
Alustava kuuleminen on menettelyllinen muoto, joka on ominainen yksinomaan oikeudenkäynnin valmisteluvaiheelle. Siviiliprosessilain 152 artiklan kuudennen osan määräysten analyysi osoittaa, että tämä vaihe on jollain tavalla muuttunut viimeiseksi, jolloin ensimmäinen oikeusaste (tuomioistuin) tiivistää. Alustava oikeudenkäynti osoittaa useiden asiantuntijoiden mukaan monitoimivaikutuksia. Ensinnäkin se on menettelytapa, joka on hyväksyttävä valmisteluasiakirjojen valmisteluun. Samalla se hoitaa päätehtävän tutkia tapausta valmisteluvaiheessa.
monimutkaisuus
Arvioidaan h. Perustettua oikeusmenettelyä. 6 artikla. Siviiliprosessilain 152 §: ssä menettelyn virtaviivaistamisen suhteen monet tunnustavat, että riidan ratkaiseminen valmisteluvaiheessa ilman oikeudenkäyntiä käy intensiivisemmäksi ja nopeammaksi. On kuitenkin mahdotonta täysin arvioida kyseisen laitoksen merkitystä vaiheiden lukumäärässä, toimenpiteiden vähimmäismäärässä ja päätöksenteon nopeudessa. Ammattilaiset uskovat kokemuksensa perusteella, että nopeutetulla tavalla tutkitut oikeudenkäynnit eivät usein lopu ensimmäiseen oikeusasteeseen. Siten tosiasiallisesti säästetty aika “otetaan takaisin” valituselimessä. Kuten käytäntö osoittaa, tällaisia päätöksiä valitetaan useammin kuin tavanomaisella tavalla tehtyjä päätöksiä.
spesifisyys
H. 6 artikkelissa 152 osoittaa, että voidaan järjestää alustava kuulemistilaisuus tutkiakseen vastaajan väitteet kantajan laiminlyönnistä ilman pätevää syytä menettelyjaksolle. Asiantuntijoilla tämä sääntö näyttää olevan totta. Toisessa asennossa ilmenee hiukan erilainen asenne. Normi sanoo, että jos laiminlyönnit tosiasiassa todetaan ilman perustellutta syytä menettely- tai muutoksenhakuajalle, oikeusjuttu voidaan hylätä tutkimatta muita tosiseikkoja. Tässä tapauksessa on todennäköistä, että heti kun vastaaja esittää vastalauseen vaatimuksiin rajoittamisen suhteen, asiaa koskeva päätös tehdään.
Tässä tapauksessa kantaja on epäilemättä epäsuotuisammassa tilanteessa. Jos tällainen tilanne on hänelle odottamaton, ei voida sulkea pois mahdollisuutta, että hän ei voi välittömästi suuntautua käyttääkseen oikeuttaan todistaa kadonneiden syiden pätevyys. Tuomari puolestaan, tottunut pitämään väliaikaista tekijää erityisen tärkeänä, ei todennäköisesti tarjoa tauota riidan osapuolille, jos kantaja joutuu tällaiseen ahdingoon.
Menettelyn julkisuus
Palvelunsa ansiosta ammattilaiset seuraavat tarkkaan prosessien dynamiikkaa. Tässä tapauksessa erillinen kiinnostus esitetään valmisteluvaiheessa. Tähän on useita syitä. Ensinnäkin jotkut virkamiehet uskovat, että alustava kuuleminen voidaan järjestää nopeammin kuin mikään muu vaihe. Valmisteluvaihe ei tapahdu julkisesti, vaan yksityisesti, toisin sanoen käyttötavassa. Laissa ei määrätä, että alustava kuuleminen olisi järjestettävä yleisön läsnä ollessa. Säännöt eivät kuitenkaan sulje pois hänen osallistumistaan.Tässä tapauksessa voi syntyä kysymys siitä, mitä tehdä, jos osapuoli pyytää avointa kuulemistilaisuutta. Joidenkin ammattilaisten mukaan oikeusasioita olisi harkittava tässä vaiheessa ilman yleisön läsnäoloa. Tämä kanta selitetään sillä, että ulkopuoliset häiritsevät pikemminkin kuin helpottavat tehtävien toteuttamista.
Riitojen luokat
Alustava kokous voidaan pitää seuraavien vaatimusten osalta:
- tunnustus testamentin pätemättömyys.
- Kurinpitotoimet.
- Irtisanomista.
- Perintönä.
- Häätö.
- Aineellisen ja moraalisen vahingon korvaaminen.
Tärkeä kohta
Erityisen huomionarvoista on puolustusvoimien täysistunnon päätöksen nro 11 2008 kappaleessa 13 esitetty selvennys. Siinä sanotaan, että tuomari voi osapuolten näkemykset huomioon ottaen valmistella tutkinnon (tekninen, lääketieteellinen, kirjanpidollinen ja muu) valmisteltaessa asiaa oikeudenkäyntiä varten. Tämä on sallittua tapauksissa, joissa tällainen tarve johtuu esitetyistä todisteista ja tapauksen olosuhteista. Tällöin on sovellettava Art. Siviiliprosessilain 79-84. Riidan osapuolille tulisi selittää heidän kykynsä esittää kysymyksiä asiantuntijan kanssa, josta lausunto on tarpeen.
Tämä päätöksen kohta antaa tuomarille suuren luottamuksen asiantuntijoiden osallistumisesta menettelyyn. On huomattava, että tämä asiakirja osoittaa, että valmistelevan kuulemisen menettelyllisen muodon mahdollisuudet lisääntyvät käytännössä. Tämän tekemiseksi riittää, että tutustuit mainitun päätöslauselman kappaleisiin 4–9 ja 11. 
Muiden henkilöiden osallistuminen
Edellä mainitun päätöslauselman 23 kohdassa selitetään, että ratkaisu kysymykseen, joka koskee sellaisten rinnakkais vastaajien, yhteistoimijoiden ja muiden henkilöiden tapauksen käsittelyä, joilla ei ole riita-asialle itsenäisiä vaatimuksia, valmisteluvaiheessa on välttämätöntä prosessin aihekoostumuksen asianmukaiseksi muodostamiseksi. Tämän tekemättä jättäminen voi johtaa lainvastaiseen tilaukseen. Tämä johtuu siitä, että sellaisten henkilöiden velvollisuuksia ja oikeuksia koskevien kysymysten ratkaiseminen, jotka eivät ole mukana menettelyssä, on merkittävä menettelysääntöjen rikkomus. Tämä puolestaan merkitsee oikeustoimen ehdotonta peruuttamista. Lisäksi on pidettävä mielessä, että tilaus on lähetettävä määrityksen muodossa art. 2 osan 2 mukaisesti. 62 GIC. Tässä tapauksessa tuomari Art. 216 voi keskeyttää oikeudenkäynnin, jonka seurauksena asiaa koskeva säädös annetaan alustavassa kokouksessa. Viimeksi mainitun käyttäytymisestä laaditaan pöytäkirja.
