Cessio on erityinen siviilisuhde, jolla on tietty rakenne. Sen keskeisiä elementtejä ovat esine ja kohde. Tarkastellaan edelleen sitä, mitä tunnusmerkkejä cessiossa on, mikä se on yksinkertaisin sanoin. 
Yleinen ominaisuus
Toimeksiantaja ja toimeksiantaja toimivat syntyvän suhteen kohteina. Jälkimmäinen on huonompi kuin se itsessään. Se voi olla sekä organisaatio että kansalainen. Itse asiassa luovuttaja edustaa velkojan puolta. Käytännössä on kuitenkin tapauksia, joissa sitä ei tunnusteta velvoitteen aktiivisena osapuolena, vaan sopimuksen osapuolena.
Cession: mikä se on yksinkertaisin sanoin?
Kauppa on Oikeuksien siirron vaatimukset tai laillisesti omistama omaisuus. Kansainvälisessä käytännössä luovuttaminen on alueen osan siirtämistä valtiolta toiselle yhteisellä sopimuksella. Venäjällä oikeudet siirretään saamisille. Luovuttaminen on itse asiassa kolmansien osapuolten velkojen myyntiä.
sopimus
Yksilöiden välinen toimeksiantosopimus tarjoaa seuraavat ehdot. Yksi yhteisö siirtää toiselle omistamansa oikeudet vaatia velan palauttamista kolmannelta osapuolelta - velalliselta. Voit tehdä toimeksiantosopimuksen osana vakuutussopimusta. Kaupan ehtojen mukaan vakuutuksenantaja siirtää osan riskeistä tietyllä osuudella vakuutusmaksusta. Tyypilliseksi pidetään oikeushenkilöiden välistä siirtymistä, jossa pankki luovuttaa oikeuden vaatia velkaa perintätoimistolle. Lainsäädäntö tiukentaa kuitenkin tällä hetkellä tällaisten liiketoimien valvontaa. Armeija muutti vuonna 2012 suuntausta käytäntöön, jonka mukaan korvausvaatimukset siirretään luottosopimuksille. Itse asiassa oli kiellettyä siirtää velkaa organisaatiolle, jolla ei ole pankkitoimilupaa, ilman sopimusta velallisen kanssa. 
Oikeushenkilöiden välinen toimeksiantosopimus
Se voidaan suorittaa itsenäisenä asiakirjana. Lainsäädäntö sallii myös toimeksiantojen sisällyttämisen sopimukseen. Sellaisia sopimustyyppejä, joiden mukaisesti oikeuksien siirto tapahtuu liiketoimen perusteella, ei ole normatiivisesti määritelty. Samalla niiden soveltamisala on melko laaja. Lainsäädännöllä on joukko vaatimuksia sopimuksen toteuttamiselle. Oikeushenkilöiden välisessä toimeksiantosopimuksessa on oltava vaadittavat tiedot:
- Sopimuksen allekirjoittajien nimet.
- Asiakirjan laatimispäivämäärä ja -paikka.
- Valtuutettujen edustajien allekirjoitukset ja organisaatioiden leimat.
Sopimuksen sisältö kuvaa ehdot, joissa toimeksianto tehdään. Tämä on välttämätöntä, jotta vältetään väärinkäsitykset kaikkien osallistujien välillä. Oikeuksien luovutuksella voi olla erilaisia tavoitteita ja se voidaan toteuttaa useista syistä. Jos sopimuksessa ei ilmoiteta niitä, tämä ei tarkoita tapahtuman pätemättömyyttä. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää asiakirjan muotoon. Sen tulisi olla identtinen alkuperäisen sopimuksen kanssa. Esimerkiksi, jos alkuperäinen sopimus tehtiin tavanomaisessa kirjallisessa muodossa, luovutus tulisi suorittaa samalla tavalla. Jos alkuperäiseen sopimukseen sovellettiin ja rekisteröitiin, myös uuteen asiakirjaan sovelletaan tätä menettelyä. Jos alkuperäinen sopimus oli notaarisesti vahvistettu, toimeksiannolle vaaditaan sama varmennus. 
Velallisen ilmoitus
Lainsäädännössä ei yleensä aseteta alkuperäisen ja uuden velkojan velvollisuutta saada velvollisen suostumusta oikeuksien luovuttamiseen.Poikkeuksena on tapaus, jossa velalliselle suhteessa uuden osapuolen persoonallisuus on merkittävä. Normatiivisissa säädöksissä ei ole velkojien velvollisuutta ilmoittaa velvoitetulle yhteisölle luovutuksesta (henkilöiden tai organisaatioiden välillä). Määräyksissä on kuitenkin varoitus. Erityisesti laissa säädetään, että jos velalliselle ei ilmoitettu kirjallisesti oikeuksien täydellisestä siirrosta, uusi velkoja vastaa mahdollisten haitallisten seurausten riskistä. Joten esimerkiksi velvollinen henkilö, tietämättä osallistujien vaihdosta, voi jatkaa velan siirtämistä päävelkojan tilille. Uusi jäsen ei siis saa rahaaan. Mutta jos velkojat eivät ilmoittaneet velalliselle luovutuksesta, velvollisen henkilöiden tällaisia toimia ei voida riitauttaa.
Oikeuksien siirron piirteet
Toimeksiantosopimus tehdään jatkuvasti. Tämä tarkoittaa, että vaatimusoikeutta ei voida siirtää jonkin aikaa. Samaan aikaan kauppa voi koskea jatkuvia velvoitteita. Tämä voi olla esimerkiksi vaatimuksen luovuttaminen toimitusta, toimitusta jne. Koskevan sopimuksen perusteella. On huomattava, että aikaisemmin tällaisia sopimuksia pidettiin välimieskäytännössä pätemättöminä. Tilanne kuitenkin muuttui myöhemmin. Joten yhdessä korkeimman välimiesoikeuden päätöksessä todetaan, että toimeksiannon kohde ei ole kahdenvälisten kaasuntoimitusvelvoitteiden koko määrä, vaan vain tietty vaatimus maksaa raaka-aineet tietyllä laskutuskaudella. 
Velvoitteen yksityiskohdat
Luovutussopimuksen nojalla oikeudet siirtyvät uudelle velkojalle saman verran kuin alkuperäisellä yhteisöllä oli. Ne johtuvat erityisestä velvoitteesta, joka johtuu kaupan ehdoista. Pääsopimuksen puitteissa voidaan tarjota useita lainojen takaisinmaksutapoja. Esimerkiksi on todettu, että velallisen on suoritettava tietty toimenpide. Tämä voi olla omaisuuden, rahan jne. Siirtoa. Kaupan ehdoissa voidaan myös määrätä pidättäytyminen toimen tekoon. at tämä velkoja vastaavasti se saa oikeuden vaatia velvoitteen täyttämistä.
kieltoja
Laki asettaa tiettyjä rajoituksia toimeksiannolle. Erityisesti ei voida asettaa toimeksiantoa henkilökohtaiset ei-omaisuuden oikeudet. Velkoja ei esimerkiksi voi siirtää oikeutta periä lapsen tukea, korvausta terveyshaitoista. Nämä velvoitteet johtuvat ei-omaisuussuhteista. Näin ollen ne liittyvät suoraan velkojan henkilöllisyyteen. Luovutusta ei myöskään voida sitoutua monien omistusoikeuksien suhteen. Niihin sisältyy esimerkiksi ensisijainen mahdollisuus hankkia osuus yhteisestä omaisuudesta. Tehtäviä ei voi siirtää yksinoikeudet henkisen toiminnan tuotteista ja tavaramerkeistä. 
Tehtävän tutkimatta jättäminen
Velkojan ja velallisen välisessä alkuperäisessä sopimuksessa voi olla lauseke, joka kieltää luovutuksen. Toimiluvan tutkimatta jättäminen voidaan laatia erillisenä asiakirjana. Joissakin tapauksissa lainsäädännössä on tietyissä suhteissa suora luovuttamiskielto. Tällaisia säännöksiä sovelletaan esimerkiksi vaatimusoikeuksien luovuttamiseen rahoitusagentteihin sekä niiden mahdollisuuksien käyttämiseen, jotka johtuvat komission edustajan kaupasta kolmannen kanssa, jos tämä ei täytä velvollisuuksiaan. Näiden perusteiden puuttuessa on tarpeen tunnustaa toimeksiannon tutkittavaksi ottaminen. 
Oikea siirtymämomentti
Luovuttaessaan luovuttaja (alkuperäinen velkoja) menettää mahdollisuuden vaatia velallista täyttämään velvollisuutensa. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että oikeuden myöhempää luovuttamista pidetään laitonta. Nykyisissä säädöksissä ei anneta erityisiä säännöksiä oikeudellisten mahdollisuuksien välittömän siirron hetkestä alkuperäisestä velkojalle.Tästä seuraa, että luovuttaja saa oikeutensa sopimuksen tekemisen yhteydessä. Poikkeusta tulisi harkita:
- Tulevien oikeuksien siirto. Ne siirtyvät uudelle lainanantajalle vasta, kun ne tapahtuvat.
- Toimeksiannon tekeminen suspendoiva tila. Tässä tapauksessa oikeuskelpoisuus siirretään tietyissä olosuhteissa.
- Tilanteet, joissa alkuperäisen liiketoimen osapuolet antoivat toisen oikeuksien siirtämisajankohdan, joka ei ole sopimuksen tekopäivä.
Velallisen toimet
Luovutuksen jälkeen velvoitettu henkilö ei voi maksaa velkaa takaisin alkuperäiselle velkojalle. Saatuaan vastaavan kirjallisen ilmoituksen velallinen täyttää kaupan ehdot uuden osallistujan suhteen. Laki antaa hänelle mahdollisuuden vaatia velkojalta todisteita siitä, että luovutus on tehty. Jälkimmäisellä puolestaan on oltava kaikki tiedot ja kaikki asiaan liittyvät liiketointa koskevat asiakirjat.
