Vaatimuksen turvaaminen siviiliprosessissa on sallittua siitä hetkestä, kun asiaa koskeva vaatimus (vetoomus) on jätetty. Tämä säännös sisältyy Art. 139 GIC. Seuraavaksi pohdimme yksityiskohtaisemmin, kuinka vaateen vakuus toteutetaan, vaatimuksen vakuuden peruuttaminen. 
Yleistä tietoa
Vaatimuksen turvaamiseksi voidaan ryhtyä kantajaan, vastaajaan ja menettelyyn osallistuviin kolmansiin osapuoliin. Tuomari hyväksyy ne asianomaisten osapuolten pyynnöstä. Art. Asetuksen 139 (vastakohtana aiemmin voimassa olleen siviiliprosessilain 133 artiklaan) virkamies, jolla on valtuudet tutkia riita, ei voi toteuttaa turvatoimenpiteitä henkilökohtaisesta aloitteesta. Syyttäjä koskee myös oikeudenkäynnin osallistujia. Art. 2 osan 2 mukaan 45 Siviiliprosessilain nojalla, hänellä on myös oikeus jättää vaatimus vaateen turvaamiseksi.
Kiistanalainen hetki
Vaatimuksen turvaaminen (vetoomuksen esimerkki esitetään artikkelissa) tarjotaan tuotantovaiheessa. Lainsäädäntötasolla vastaajalle ei ole esitetty vastakannetta. Hän olisi voinut tehdä vastakanteen vaatimuksen turvaamiseksi. Tässä tapauksessa hän lakkaa olemasta vastaaja. Vastakannetta jätettäessä vakuus liittyy aineelliseen vaateeseen alkuperäisen vaatimuksen esittäjää vastaan. On huomattava, että käsittelyn aikana ilmestyy uusi riita. Entisen vastaajan itsenäisen vaateen tarkoituksena on turvata korvausvaatimus, joka ei liity alkuperäisiin vaatimuksiin. Tuomioistuin ei voi tutkia kahta erilaista tapausta yhden menettelyn puitteissa. Tässä suhteessa olisi kohtuutonta puhua vastaajan oikeudesta esittää tällainen vaatimus. Olisi viisasta harkita vakuuden antamista seuraavan vaatimuksen toteuttamiseksi:
- Kahdenvälinen vaatimus.
- Vastaajan tai kantajan vaatimukset kolmannelle.
- Kolmen osapuolen vaatimus ja niin edelleen.
Siksi siviilioikeudenkäynnissä voidaan kantaa vastakanne, jos sen täytäntöönpanolla pyritään suojaamaan vastapuolen oikeutta samasta vaatimuksesta.
Esittelyominaisuudet
Oikeudenkäynnissä vakuus voidaan suorittaa erikseen - kuten suoraan alkuperäisen vaatimuksen sisällössä osoitetaan. Siviiliprosessilain mukaan viimeksi mainittu voi tehdä vetoomuksen. Oletetaan, että se toimii vakuutena. Lainsäädännössä ei kuitenkaan ole suoraa viittausta tähän. Menettelyyn osallistuvat henkilöt voivat julistaa vaatimuksen vakuuden suullisesti suoraan istunnon aikana. Tämä sovellus tallennetaan minuutteihin.
kaappaus
Siviilioikeudenkäyntikoodissa on luettelo asiaankuuluvista välineistä tuomioistuimen päätösten (päätösten) toteuttamiseksi sekä mahdollisten seurausten estämiseksi, jos tuomioistuimen määräyksiä ei noudateta. Väliaikaisiin toimenpiteisiin sisältyy erityisesti vastaajalle kuuluvan omaisuuden, hänen tai muiden henkilöiden hallussa olevan omaisuuden takavarikointi. Tämä työkalu on korjattu Art. 140, s. 1, osa 1.
Tällaista vaateen vakuutta pidetään yleisimmänä. Sen täytäntöönpano on olennainen osa riita-asioita, joiden aiheena on vastaajan luovuttama tai muuten piilotettu omaisuus. Takavarikkoa pidetään väliaikaisena toimenpiteenä. Se täyttää mahdollisesti laittomasti hankitun omaisuuden mahdollisen takavarikoinnin mahdollisen toteutumisen tarpeen.Siviilioikeudellisen kanteen esittämistä rahan takaisinperinnästä vastaajalta pyritään estämään todennäköisyys välttää laskennallisen summan maksamisvelvollisuus. Oikeusviranomaisen päätöksen nojalla myös vastaajan varoja voidaan pidättää missä tahansa. 
Toimien kielto
Valtuutetun elimen päätöksen mukaisesti sekä vakuuden asettamiseksi voidaan asettaa rajoituksia vastaajan käyttäytymiselle sekä vahingon estämiseksi, joka voi aiheutua henkilölle, joka asettaa omaisuusvaatimuksia osana vaatimusta. Toiminnan kieltämisestä säädetään 1 artiklassa. 140, s. 2, siviiliprosessilain 1 osa. Päätettäessä tällaisesta vaateesta, on tärkeää luetella erityisesti ne käyttäytymistoiminnot, jotka eivät ole vastaajan hyväksyttäviä.
Kiellettyjen toimien luokittelu
Ne on jaettu kahteen luokkaan: oikeudellinen ja tosiasiallinen. Viimeksi mainittuihin sisältyy kohteita, joiden tarkoituksena on muuttaa kiinteistön ulkoasua ja sisäistä kuntoa, sen toiminnallista tarkoitusta. Tuomioistuin voi esimerkiksi kieltää rakennuksen rakentamisen tai purkamisen, suorittaa tilitapahtumia rahaliikenteessä, asettaa viestintää kiistanalaiselle kohteelle ja niin edelleen. Oikeudellisiin toimiin sisältyy sellaisia toimenpiteitä, jotka voivat vaikuttaa omaisuuden oikeudellisen aseman muuttamiseen, ollessa jonkun toisen hallussa tai kuuluessa jollekin toiselle. Tuomioistuin voi esimerkiksi kieltää asioita rasittamasta velvoitteilla, siirtämästä niitä kolmansille osapuolille ja niin edelleen. Päätöstä tehtäessä kiellot olisi muotoiltava siten, että kieltojen oikeudellinen luonne on välittömästi selvä. Lisäksi niiden tulisi mahtua nykyisten oikeudellisten luokkien ja käsitteiden puitteisiin, jotka sisältyvät lainsäädäntöön. Esimerkiksi sanamuoto voi olla seuraava: velvoitteen tekemistä, asioiden siirtämistä, rasitusta ja niin edelleen ei voida hyväksyä. 
Kiellot kolmansille osapuolille
Ne on asennettu Art. 140 artiklan 3 kohta 1. Toimet, jotka tuomioistuin voi kieltää, liittyvät riidan aiheeseen. Näitä ovat muun muassa omaisuuden siirto vastaajalle tai velvollisuuksien täyttäminen hänen edukseen. Tämä turvataso liittyy myös omaisuuden, tilille käteisvarojen määräämiseen, takavarikkoihin. Esimerkiksi jälkimmäisessä tapauksessa pankki on kielletty antamasta vastaajalle mitään summia - täyttämään talletusvelvoite hänen puolestaan. Tällaisten toimenpiteiden tarkoituksena on estää kantajalle aiheutuvia haittoja, jotka liittyvät pääasiassa omaisuuden oikeudellisen aseman muutoksiin. Käytännössä kielto täyttää velvoitteet paitsi Art. 307 Siviililain 1 osa, mutta myös muut ehdot. Joten hallinnollis-oikeudellisten suhteiden puitteissa ei ole sallittua antaa asumisoikeutta. Tämä kielto on osoitettu paikalliselle hallitukselle.
Kiinteistön myynnin päättäminen
Vaatimuksen tällaisen vakuuden soveltamisen perusteena on esineiden sisällyttämiseen luetteloon liittyvän vaatimuksen vakuuden peruuttaminen. Näin on, jos kiinteistö on aikaisemmin takavarikoitu ja sen myynti aloitettu. Mutta jättäessään oikeusjutun hänen poissulkemiseksi luettelosta, tämä menettely loppuu. 
Perinnän keskeyttäminen toimeenpanoasiakirjan mukaisesti
Tämä toimenpide on kirjattu Art. 140, 5 kohdan 1 alakohta. Sen täytäntöönpano toteutetaan asianomaisen pyynnöstä. Se voi olla kantaja itse, toinen asianosainen tai muu valtuutettu aihe. Tämän menetelmän käyttö estää valtuutetun henkilön toimia, joilla pyritään saamaan suoraan (kiistattomasti) sopiva määrä rahaa ennen tuomioistuimen päätöstä toimeenpanoa koskevasta tai muusta asiakirjasta, joka sisältää:
- Elatissummien maksamista koskevat sopimukset (tai niiden jäljennökset), notaarin toimesta.
- Työriitoja käsittelevien valiokuntien päätelmät
- Valvonta- ja valvontatoimenpiteitä suorittavien elinten toimet rahasummien perinnästä kiinnitettäessä arvopapereita pankin tai muun luotto-organisaation seteleillä, joissa velallisen selvitys- tai muu tili on avattu; näiden valtuutettujen elinten vaatimusten noudattamatta jättäminen kokonaan tai osittain, koska vastaajan tilillä ei ole varoja maksaa velvoitteita.
- Tuomioistuinten, muiden oikeusasiamiesten ja virkamiesten toimet hallinnollisia rikkomuksia koskevissa asioissa.
Lisäominaisuudet
Lainsäädännössä vahvistettua väliaikaisten toimenpiteiden luetteloa ei pidetä tyhjentävänä. Oikeusviranomaisella on kyky toteuttaa tietyt menetelmät normien puitteissa mahdollisimman hyvin ja tehokkaasti. Tässä tapauksessa on otettava huomioon asian tosiseikat ja riidanalaisen oikeussuhteen olemus. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi lainsäädännössä säädetään, että oikeusviranomaisten on käytettävä useita väliaikaisia toimenpiteitä yhden tapauksen käsittelyssä ja pantava ne täytäntöön erikseen.
Haastemiehen toiminta
Toteuttaessaan omaisuuden takavarikointiin ja sen sisällyttämiseen luetteloon liittyviä väliaikaisia toimenpiteitä yksi kiireellisistä kysymyksistä on virkamiehen toimivallan laajuus. Erityisesti on kysymys siitä, pystyykö haastemies määrittelemään itsenäisesti toimet, jotka hänen on suoritettava tuomioistuimen päätöksen täytäntöönpanemiseksi, mukaan lukien erityisesti ne asiat, jotka pidätetään. Niinpä syntyy toinen kysymys: onko väliaikaistoimenpiteiden toteuttamista koskevassa säädöksessä tarpeen ilmoittaa sisällyttämisestä tietyn omaisuuden luetteloon. Näihin kysymyksiin liittyvät oikeudelliset kannat ovat seuraavat.
Väliaikaisen toimenpiteen valinta ja täytäntöönpanotoimenpiteiden määrittäminen, joka on toteutettava sen toteuttamiseksi, kuuluu tuomarille, mutta ei haastemiehelle. Tämä johtuu siitä, että omaisuutta ei ole takavarikoitu haastemies noudattaa vaatimuksia valtuutetun viranomaisen päätöksen mukaisesti. Tuomioistuin käyttää tätä toimenpidettä kanteen varmistamiseen. Laissa on ilmoitettava luetteloon sisällytettävä erityinen omaisuus (se on takavarikoitu siihen).
