Verokiistojen oikeudenkäyntiä edeltävä ratkaisu on menettely, jonka soveltamisella varmistetaan riitojen ripeä ratkaiseminen saattamatta asiaa oikeuden eteen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa. Tällä tilauksella on useita etuja.
Yleinen ominaisuus
Verikiistojen oikeudenkäyntiä edeltävää ratkaisemista koskevista säännöistä säädetään pykälässä. Verolain 19 ja 20. Lainsäädäntö antaa jokaiselle yksikölle oikeuden valittaa ei-normatiivisista valvontaelinten toimista, työntekijöiden toimimattomuudesta / toiminnasta, jos sillä loukataan yksilöiden oikeuksia. Esiintyneet veririidat ovat liittovaltion veroviraston korkeampien yksiköiden vastuulla. Verolaissa säädettyä muutoksenhakumenettelyä pidetään yksinkertaisempana ja vähemmän muodollisena. Siihen sisältyy lyhyempi aikataulu, lukuun ottamatta valtion tullien maksamiseen liittyviä kuluja ja muita kuluja.
Verokiistat
Niitä voi esiintyä monista syistä. Yleisimmät vaatimukset ovat:
- Kiinteistöveron laskennan ajankohdan rikkominen.
- Pakollisten talousarviovähennysten toteuttamista koskevien vaatimusten laiton antaminen.
- Vähennysten epääminen.
- Pankkitileillä tapahtuvien toimintojen keskeyttäminen.
- Veronpalautuksen epääminen.
Valvontaelinten toimet
Liittovaltion veroviraston päätös rikkomuksesta vastuun saattamisesta tai kieltäytymisestä tehdään seuraavissa tapauksissa:
- Suorittaessaan maksajan tai velvollisten ryhmän kenttä- tai pöytäkirjan tarkastusta. Sen tulosten perusteella tehty päätös tulee voimaan kuukauden kuluttua hyväksymispäivästä. Tältä osin voit tehdä valituksen tästä laista viimeistään yhden kuukauden kuluessa. hyväksymispäivästä.
- Jos havaitaan tosiseikkoja, jotka viittaavat rikkomuksiin, joista vastuu on säädetty verolaissa. Sääntelyviranomaisten tällaisissa tapauksissa antama päätöslauselma tulee voimaan, kun se toimitetaan aiheelle, jota varten se on annettu.
Muutoksenhakuominaisuudet
NK ei tarjoa mahdollisuutta palauttaa vaatimuksen tekemisaika, jonka jostain syystä myöhässä oli yksikkö, jota vastaan päätettiin pitää hänet vastuussa rikoksesta tai kieltäytyä siitä. Valitus päätöksestä, joka on tullut voimaan, jota ei ole riitautettu muutoksenhakumenettelyssä, voidaan lähettää vuoden kuluessa päivästä, jona henkilön olisi pitänyt tietää tai tietää hänen oikeutensa loukkauksesta. Samanlaisia sääntöjä sovelletaan liittovaltion veroviraston työntekijöiden muihin tekoihin, toimimattomuuteen / toimiin. Ylemmän viranomaisen tekemään päätökseen valituksesta (mukaan lukien valitus) tai muusta kuin normatiivisesta päätöksestä voidaan puolestaan hakea muutosta liittovaltion verovirastolle. Hakemuksen jättämisen määräaika on 3 kuukautta. päätöksen tekemispäivästä. Jos tämä ajanjakso puuttuu hyvästä syystä, korkeampi viranomainen voi palauttaa sen subjektin pyynnöstä.
Pakollinen menettely
Se perustettiin 1. tammikuuta 2014. Tätä menettelyä sovelletaan kaikkiin verotusriitoihin. Näihin sisältyy ei-normatiivisten tekojen muutoksenhaku, valvontaelinten työntekijöiden laiminlyönnit / toimet. Vakiintuneen menettelyn mukaisesti veririidat ratkaistaan tuomioistuimessa vasta sen jälkeen, kun virkamiesten päätöksistä on valitettu liittovaltion veroviraston ylemmälle osastolle.Sama koskee väitteitä, jotka koskevat valvontahenkilöiden toimettomuutta / toimia.
Tärkeä kohta
Maksajille, joiden oikeuksia heidän mielestään loukataan, vaaditun pakollisen menettelyn noudattamiseksi riittää, että lähetetään muutoksenhaku päätökseen, joka ei ole tullut voimaan, joka on tehty paikan päällä tai pöytäkirjatarkastusten seurauksena, toinen asiakirja, joka on luonteeltaan ei-normatiivinen, liittovaltion veroviraston työntekijöiden toimimattomuus / toimet . Näihin hakemuksiin liittyvät säädökset voidaan puolestaan riitauttaa tuomioistuimessa tai veropalvelun ylemmässä osastossa. Jälkimmäiseen puolestaan voidaan hakea muutosta. Tällöin vaatimukset lähetetään tuomioistuimelle. Valitus (mukaan lukien valitus) toimitetaan liittovaltion veroviraston ylemmälle yksikölle palvelun välityksellä, luonteeltaan ei-normatiivisilla päätöksillä, joiden työntekijöiden laiminlyönnistä tai toiminnasta valitetaan.
Voimaantulo
Kuten edellä todettiin, valitus lähetetään ennen riidanalaisen lain voiman saamista. Tältä osin päätös, josta subjekti ei ole eri mieltä, tulee voimaan siinä osassa, jota korkeampi yksikkö ei ole peruuttanut, ja osittain poistumattomassa osassa päätöksen tekemispäivästä. Henkilön, jonka oikeuksia on loukattu, vaatimus voi edellyttää valituksen kohteena olevan lain peruuttamista kokonaan. Tässä tapauksessa se tulee voimaan päivänä, jona korkeampi viranomainen hyväksyy uuden päätöslauselman. Verokiistojen käsittelyyn valtuutettu elin voi jättää lausunnon aiheesta jatkamatta. Tässä tapauksessa alayksikön säädös tulee voimaan kyseisen päätöksen tekemispäivästä, mutta ei aikaisemmin kuin muutoksenhaun määräajan päättymispäivä. Korkeammalle viranomaiselle voimassa olevan tekoa koskevan vaatimuksen välittäminen ei keskeytä sen täytäntöönpanoa.
Ei veloitusta
Yksi tavoista varmistaa maksajien oikeuksien suojaaminen on kyky keskeyttää muutoksenhakuelin. Se on vahvistettu Art. 199, para. Suora seuraus tämän mahdollisuuden toteutumisesta on kielto veloittaa varoja yrityksen maksutililtä, viivästymiset, sakot ja joissain tapauksissa sakko, ennen kuin tuomioistuin päättää asiasta. Muutoksenhaku keskeytetään maksajan pyynnöstä osana välitoimia. Tämä tarkoittaa puolestaan sitä, että tutkimushenkilöllä on velvollisuus todistaa niiden soveltamisen perusteet 2 artiklan nojalla. 90 maatalousyritystä. Erityisesti nämä ovat teon mahdottomuutta tai kantajalle aiheutuneen merkittävän vahingon olemassaolo.
Ajoitus
Maatalouden teollisuuskompleksin mukaisesti veririidat ratkaistaan kolmen kuukauden kuluessa tapauksen vastaanottamisesta. Konfliktin erityisvaikeuksissa määräaikaa pidennetään kuuteen kuukauteen. Verokiistojen ratkaiseminen viivästyy kuitenkin monissa tapauksissa pidempiä aikoja. Mainituina aikoina instansseilla on vain aikaa valmistautua kuulemiseen.
Todistustaakka
Välimiesoikeuden verotusriidoilla, jotka liittyvät IFTS: n päätösten valittamiseen, palveluhenkilöstön toimimattomuuteen / toimintaan, on useita erityispiirteitä. Erityisesti piirteet ilmenevät todistustaakan jakamisesta. Verolaissa on ilmoitettu SINULLE syyttömyysolettamus ja vilpittömässä mielessä maksajan käyttäytyminen. AIC määrittelee muutoksenhakumenettelyä määrittäessään säännöt niiden olosuhteiden todistamiseksi, joista tuli perustana säädöksen tekeminen, laiminlyönnin / toiminnan tekeminen, jota kohtaan henkilö väittää.
Verokiistojen käytäntö osoittaa, että henkilöt, joiden oikeuksia heidän mielestään loukataan, tulkitsevat lainsäädännössä säädettyjä normeja ja periaatteita eri tavoin. Joten jotkut yhteisöt eivät pidä tarpeellisena vahvistaa ristiriitaa valvontaelimen antaman säädöksen, työntekijöiden toiminnan / laiminlyönnin ja lain välillä.He uskovat, että kaikki nämä tosiasiat pitäisi todistaa tarkastuksella. Liittovaltion verovirasto puolestaan siirtää tämän taakan maksajille.
Tältä osin verotusta koskevat riitojenratkaisut suoritetaan usein sääntelyviranomaisten hyväksi. Tutkiessaan tapauksia viranomaiset asettavat tosiasiassa maksajille todistustaakan olosuhteista, jotka joissain tapauksissa eivät edes ole riippuvaisia heistä. Tutkittavien on vahvistettava syyttömyytensä tai vilpittömän mielensä toimittamalla vastapuolilta asiakirjat vastauksena päinvastaisiin tarkastusväitteisiin. Tällainen oikeuslaitoksen kanta tekee tosiasiassa AIC: ssä ja verolaissa vahvistetun muutoksenhakumenettelyn riippuvaiseksi lisäolosuhteista. Nämä ehdot maksajien on kuitenkin pidettävä itsestään selvinä.
Tämän säännöksen yhteydessä välimiesverot riidat viittaavat aktiivisimpaan asemaan yksiköissä, joiden oikeuksia loukataan. Asiantuntijat suosittelevat prosessin aikana, että maksajat eivät luota erityisesti periaatteisiin ja oletuksiin. On toivottavaa ja suositeltavaa ryhtyä itsenäisesti mahdollisiin ja aihekohtaisista toimenpiteistä todisteiden enimmäismäärän varmistamiseksi. Yleensä maksajan aktiivinen asema, hänen halu ottaa yhteyttä tarvittavien todisteiden keräämisessä ja sovintoratkaisuissa johtaa siihen, että vero-oikeudenkäynnit johtavat hänelle hyväksyttävään tulokseen.
Järjestelmän parantaminen
Erilaisten mekanismien kehittäminen, joiden avulla veririidat voivat olla tehokkaita ja kohtuullisessa ajassa, on valtion elinten rahoituspolitiikan strateginen tavoite. Päärooli tässä asiassa kuuluu suoraan liittovaltion verovirastolle. Tämän tavoitteen saavuttaminen tarkoittaa laadullisesti uusien lähestymistapojen toteuttamista konfliktinratkaisujärjestelmään. Niiden on toimitettava:
- Liittovaltion veroviraston alaosastojen antamien säädösten laillisuuden ja pätevyyden valvonta.
- Menettelyn objektiivisuuden ja korkean tehokkuuden saavuttaminen.
- Tietojen ja tehtyjen päätösten analyyttisten tietokantojen muodostaminen maksajien hakemusten käsittelyn tulosten perusteella, riita-asioiden käytännön analyysi.
- Sovittelumenettelyjen parantaminen.
- Verokiistojen mahdollisten syiden vähentäminen.
- Maksuntekijöille tiedottamisjärjestelmän tarjoamista mahdollisuuksista ja nykyisistä pakollisista muutoksenhakumenettelyistä parantaminen.
- Kohteiden motivaation vahvistaminen riitojen ratkaisemiseksi tuomioistuinten ulkopuolella.
Keskeiset alueet
Ennakkoratkaisujärjestelmän kehittämiseen sisältyy:
- Vähennetään liittovaltion veroviraston päätöksistä saamien valitusten määrää tarkastusten tulosten perusteella tai valvontapalvelujen työntekijöiden toimettomuuden tai toimien vuoksi.
- Tuomioistuinten taakan vähentäminen.
- Eriytettyjen menettelytapojen kehittäminen. Niihin sisältyy esimerkiksi mahdollisuus tehdä sovintasopimus, käyttää yksinkertaistettua ja universaalia luonnetta jne.
- Parannetaan Internet-palveluita, jotka helpottavat valitusten kulkua, seuraamalla niiden käsittelyvaiheita.
- Jatkuvaa tiedottamista maksajille lain tarjoamista mahdollisuuksista palautemekanismin avulla.
- Selvennys tutkimuksen kohteena olleiden oikeudenkäyntimenettelyjen eduista perinteisiin riidanratkaisumenetelmiin verrattuna.
- Nopea ja riittävä reagointi osastojen rikkomuksiin hallinnon laadun parantamiseksi.
- Pätevän veroneuvontajärjestelmän kehittäminen.
- Jatkuva liittovaltion veroviraston alueellisten osastojen työn organisoinnin ongelmien seuranta ja analysointi.
tulokset
Nykyisissä olosuhteissa maksajat ovat melko aktiivisesti vuorovaikutuksessa veroviranomaisten kanssa. Nämä suhteet ilmenevät eri muodoissa. Yksi niistä on erilaisten riitojen oikeudenkäyntiä edeltävä ratkaisu.Jälkimmäiset syntyvät pääsääntöisesti siitä syystä, että maksajat ovat eri mieltä heidän suhteen suoritettujen tarkastustoimien tuloksista. Vaatimusten aiheena voi olla myös verohenkilöiden toimet / laiminlyönnit. Nykyisessä lainsäädännössä säädetään joukosta toimenpiteitä, joilla pyritään luomaan suotuisat olosuhteet vuorovaikutukseen maksajien kanssa. Riitojen ratkaisemista suoritetaan useilla tasoilla. Näitä ovat:
- Vastuuhenkilön esittämät vastalauseet (kirjallisesti) valvontapalveluun, maksajan (hänen edustajansa) osallistuminen tarkastusmateriaalin tarkastukseen.
- Valitus virkamiesten tekemistä päätöksistä ja toimista / laiminlyönnistä liittovaltion veroviraston ylemmälle yksikölle.
- Muutoksenhaku tuomioistuimeen.
1.1.2014 lähtien lakiin on tehty tärkeitä muutoksia. Erityisesti maksajan on ennen oikeuteen kääntymistä hyödynnettävä verolaissa säädettyjä mahdollisuuksia. Jos nämä toimenpiteet eivät antaneet toivottua tulosta, hänellä on kaikki oikeudet kääntyä tuomioistuimen puoleen. Viimeksi mainittu puolestaan ei suorita menettelyä, jos hakija ei noudata verolain vaatimuksia, jotka koskevat ennakkovalitusmenettelyn noudattamista.
johtopäätös
Ennakkotutkinnalla pyritään viipymättä poistamaan kansalaisten ja oikeushenkilöiden etujen ja oikeuksien ilmeiset loukkaukset. Tämä puolestaan varmistaa liittovaltion veroviraston osastojen ja työntekijöiden toiminnan asianmukaisen laadunvalvonnan maksajien lausuntojen ja valitusten avulla. Kokonaisuuksilta vastaanotettujen viestien analysointi mahdollistaa johdon tiedottamisen ajoissa järjestelmän olemassa olevista ongelmista. Maksajien hyväksymien valitusten käsittelyn tulosten yleistäminen heidän etujensa ja oikeuksiensa loukkaamista koskevista tosiseikoista auttaa parantamaan olemassa olevia ja kehittämään uusia mekanismeja ja tekniikoita, joiden tarkoituksena on vähentää tapauksia, joissa sääntelyviranomaiset eivät noudata lainsäädäntöä.