Toimielinten välisen yhteistyön järjestäminen. Toimielinten välisen yhteistyön tehokkuus. Toimielinten välisen vuorovaikutuksen ongelmat. Toimielinten välisen yhteistyön parantaminen

Yksiköiden välinen tiedonvälitys tapahtuu kunta- ja valtionpalvelujen tarjoamisen yhteydessä väestölle. Siihen sisältyy tietojen ja asiakirjojen vaihto, myös sähköisessä muodossa.

aiheita

Tietojen ja asiakirjojen vaihto tapahtuu kunnan ja valtion elinten välillä, jotka tarjoavat asiaankuuluvia palveluja kansalaisille ja oikeushenkilöille. Liittovaltion tai alueellisten rakenteiden alaiset valtuutetut yksiköt, monitoimikeskukset ja budjetin ulkopuolisten rahastojen erikoistuneet osastot osallistuvat myös toimielinten väliseen yhteistyöjärjestelmään.

arvo

Toimielintenvälisen yhteistyön järjestäminen toimii yhtenä hallintojärjestelmän uudistamisen alueista. Se keskittyy kuntien / valtion palvelujen saatavuuden lisäämiseen. Tämä tehtävä saavutetaan vähentämällä hakijan toimittamien asiakirjojen määrää. Valtuutettujen rakenteiden tulisi vastaanottaa puuttuvat materiaalit ja tiedot itsenäisesti.

Sääntelyjärjestelmä

Ensimmäistä kertaa vaatimukset toimielinten välisen yhteistyöjärjestelmän luomiseksi määritettiin liittovaltion laissa nro 210. Myöhemmin ne sisällytettiin konseptiin maassa pitkään olemassa olleiden hallinnollisten esteiden poistamiseksi ja kunta- / valtionpalvelujen saatavuuden parantamiseksi vuosina 2011–2013. Ohjelma vahvisti toimielinten välisen yhteistyön perustan, yleiset säännöt ja toteuttamisen ajoituksen. Konsepti hyväksyttiin valtioneuvoston asetuksella nro 1021-r, päivätty 06.10.2011. Talouskehitys- ja kauppaministeriö on kehittänyt ohjeet paikallis- ja liittovaltion viranomaisten siirtymiseksi palvelujen tarjoamiseen osastojen välisen vuorovaikutusjärjestelmän kautta.

SMEV

Tällä hetkellä tietojen ja dokumenttien vaihto sähköisessä muodossa on ensisijainen alueiden välinen yhteistyö. Tätä varten perustettiin CMEA. Sähköinen vuorovaikutusjärjestelmä koostuu alueellisista segmenteistä. MEIS: n ansiosta valtuutetut laitokset pystyvät vaihtamaan nopeasti tarvittavat materiaalit, mikä vähentää merkittävästi hakemusten harkinta-aikaa.

spesifisyys

Organisaatiokysymyksiä ja valtuutettujen elinten välistä vuorovaikutusta koskevien ehdotusten valmistelu on uskottu vuorovaikutusryhmälle. Liittovaltion lain nro 210 ja yllä olevan konseptin säännösten täytäntöönpanemiseksi muodostettiin luettelo julkisista palveluista, joiden tarjoaminen tapahtuu osana tietojen ja asiakirjojen vaihtoa toimivaltaisten rakenteiden välillä. Samanlaista työtä tekevät paikallishallinnon laitokset.

Toiminnot SMEV

Toimielinten välisen yhteistyön puitteissa:

1. Ovat käynnissä turvallisuuspolitiikat sovellettu rekisteröityihin sähköisiin palveluihin.
2. Viestit reititetään järjestelmiin asynkronisen ja synkronisen vaihdon aikana.
3. Saapuvat ja lähtevät puhelut kirjataan.
4. Viestin toimitus taattu. Se suoritetaan elektronisen palvelun toistuvan puhelun mekanismilla vikaantumisen varalta.
5. Hälyttää operaattoreita järjestelmän rikkomuksista.
6. Tiedot välitetään kiinnostuneille käyttäjille tilauksen vuorovaikutuspalvelun tapahtumista.
7. Luodaan dynaamisesti palveluiden käyttöä koskevat tilastot.
8. Viestien allekirjoittaminen tapahtuu digitaalisesti.
9. Jokaisen saapuvan viestin muoto-looginen ohjaus suoritetaan.
10. Vaihtoprosesseja seurataan SMEV: llä.

Yhteistoimintakysymykset: Rekisteröinti

Yksi järjestelmän tehtävistä on varmistaa siirretyn datan luotettavuus. Tällä hetkellä lähtevä viranomainen ja sitten vastaanottava yksikkö rekisteröivät lähtevän asiakirjan. Tämä herättää kysymyksen osastojärjestelmien tietokantojen eheyden takaamisesta. Esimerkiksi hyökkääjä, oppinut järjestelmänvalvojien salasanat, voi muuttaa tai poistaa tietyn tietueen.

Yksilöivä tunniste

Se osoitetaan jokaiselle asiakirjalle riippumatta siitä onko se lähtevä vai saapuva. Yksilöivä tunniste toimii järjestysnumerona. Se määrittelee yksiselitteisesti sekä itse asiakirjan että rekisteröintikortin. Samaan aikaan numero on ainutlaatuinen tietylle osastojärjestelmälle. Tämä tarkoittaa, että samalla tunnisteella varustetut viestit voivat päästä keskustietokantaan.

Toimielinten välisen yhteistyön parantaminen

Asiantuntijoiden mukaan on mahdollista ratkaista kysymys tietokantojen eheyden takaamisesta ottamalla käyttöön kolmas osapuoli. Se on järjestelmän hallinnollinen keskus. Tietokannassaan ei olisi liitetiedostoja, toisin sanoen itse asiakirjoja. Tässä tapauksessa se sisältäisi avaintietoja heistä. Tällaisella järjestelmällä on toisaalta oltava melko korkeat vaatimukset suorituskyvylle ja keskeytymättömälle toiminnalle. Yhdessä tämän pitäisi varmistaa lähetettyjen materiaalien eheys, aitous ja luotettavuus.

Tämä tehtävä saavutetaan, koska kirjanpitoa koskevissa säännöissä määrättyjen pakollisten tietojen lisäksi kortti sisältää myös lähetetyn asiakirjan perusteella lasketun tarkistussumman. Seurauksena on, että dokumentointi rekisteröidään kolminkertaisesti. Ainutlaatuisen tunnisteen osalta oletetaan, että luodaan yksi keskitetty järjestelmä, joka kattaa kaikki alueelliset segmentit. Tällöin jokaiselle asiakirjalle annetaan oma numero riippumatta rekisteröintiviranomaisen sijainnista.

Rajoitettu pääsy

Suunnitelman mukaan SMEV-vaatimuksiin tulisi sisältyä mahdollisuus työskennellä virallisen dokumentoinnin kanssa. Tämä tarkoittaa, että osastojärjestelmien on oltava standardien mukaisia ​​ohjelmistoja ja laitteistoja käsitteleville materiaaleille, joiden saatavuus on rajoitettu. Tämän tehtävän toteuttaminen on vaikea useimmille valtajohtajille. Asiantuntijoiden mielestä tähän ongelmaan on kolme ratkaisua:

1. Kompleksien nykyaikaistamiselle ja sertifioinnille on osoitettava lisärahoitusta. Samanaikaisesti melkein kaikki valtion ja kuntien työntekijöiden työpaikat tulisi varustaa ohjelmistoilla ja laitteistoilla.
2. Vähennä vaatimustasoa. Asiantuntijoiden mukaan tämä on sallittua, koska työ tehdään dokumentoinneilla, jotka eivät sisällä valtionsalaisuuksia.
3. Keskity viestien käsittelyyn, jotka eivät sisällä "viralliseen käyttöön" tietoja. Samanaikaisesti näiden asiakirjojen käsittelyjärjestelmän käyttöönottoa olisi lykättävä, kunnes kaikki asiaankuuluvat kysymykset, jotka liittyvät siirtymiseen sähköiseen avoimen pääsyn tietojen vaihtoon, on ratkaistu.

Digitaalinen allekirjoitus

Toinen toimielinten välisen yhteistyön vaikuttavuuteen vaikuttava tekijä on liittovaltion laki, joka sääntelee sähköisessä muodossa olevien asiakirjojen näkyvyyttä. Hallitus asettaa lisävaatimuksia digitaalisten allekirjoitusten yhteensopivuuden varmistamiseksi tulevien viestien rekisteröinnissä ja käsittelyssä. Tämä hetki on erittäin tärkeä vuorovaikutuksen järjestämiselle. On huomattava, että 2000-luvun alussa liittovaltion rakenteissa syntyi useita sertifiointikeskuksia, jotka käyttivät muotoja ja standardeja, jotka eivät olleet keskenään yhteensopivia. Seurauksena oli, että jokainen järjestelmä tarvitsi oman yksityisen avaimen: yksi raporttien toimittamiseksi liittovaltion verovirastolle, toinen toimimaan kassaan ja kolmas lähettää osastoasiakirjoja. Lisäksi pankki- ja muut kaupalliset yksiköt käyttivät yhteensopimattomia varoja.

johtopäätös

Monista olemassa olevista ongelmista huolimatta toimielinten välisellä yhteistyöjärjestelmällä on useita myönteisiä puolia. Ensinnäkin kansalaisten ei tarvitse kerätä tietoja itsenäisesti erilaisissa kunnallisissa ja valtion rakenteissa. Hänen tulee olla yhteydessä vain henkilökohtaisiin asiakirjoihin (syntymätodistus, passi jne.). Toimisto kerää kaikki muut asiakirjat, joita vaaditaan aiheen tarjoamiseksi palvelulle yksin. Lisäksi lainsäädännössä vahvistetaan, että valtuutetulla elimellä ei ole oikeutta pyytää tietoja kansalaiselta, joka on toisen valtion viraston käytettävissä.