Oikeushenkilön elimet. Oikeushenkilön hallintoelimet

Oikeushenkilön elimet, art. Siviililain 53 pykälän nojalla, käyttämään lainkäyttövaltaansa. He muodostavat ja ilmaisevat hänen tahtonsa itsenäisenä aiheena. Tarkastellaan edelleen oikeushenkilön elintyyppejä.

Yleinen ominaisuus

Oikeushenkilön elimet hoitavat paitsi hallinnon myös itse, mutta toimivat myös kohteen puolesta kiinteistöjen vaihdossa. Toisin sanoen näiden rakenteiden toimet tunnustetaan yrityksen itsensä toiminnassa. He ovat osa organisaatiota, eikä niitä pidetä itsenäisinä oikeushenkilöinä. Tällä oikeushenkilön elimet eroavat täysimääräisistä kumppaneista ja edustajista. He toimivat myös yrityksen puolesta sen puolesta, mutta eivät kuulu rakenteeseen. Edustajien ja täysimääräisten kumppanien valtuudet vahvistetaan valtakirjalla. Oikeushenkilöillä tällaista asiakirjaa ei vaadita. Yhtiön näiden osien toimintaan liittyvät rakennetyypit, perustamisjärjestys, hierarkia, pätevyys ja muut asiat määräävät sen muodon ja jäsenyyden voittoa tavoittelemattomissa tai kaupallisissa organisaatioissa.

Tärkeä kohta

Huomaa, että:

1. Elimiä ei pidetä oikeushenkilön pakollisena ominaisuutena, eivätkä ne toimi rakenteellisina piirteinä. Joissakin tapauksissa organisaatio toimii heidän ehdottomassa poissaolossaan. Joskus yrityksellä ei ehkä ole sellaisia ​​yksiköitä, joiden perustaminen on vapaaehtoista.
2. Jos elimiä ei ole, niiden tehtäviä hoitaa oikeushenkilö. Jos yritys ei tarjoa valinnaisia ​​yksiköitä, niiden tehtäviä hoitavat muut rakenteet, jotka vastaavat tehtävistä ja oikeuksista.

Oikeushenkilön elimillä on tietty pätevyys. Se edustaa joukko kysymyksiä, joiden ulkopuolella ne eivät voi mennä pidemmälle. Eli oikeushenkilön elinten päätöksiä pidetään laillisina vain niille annettujen valtuuksien suhteen. Jos ne ylitetään, voi ilmetä tiettyjä seurauksia. Erityisesti mitä tahansa tällaisten rikkomusten yhteydessä tehtyä liiketointa voidaan pitää kiistanalaisena tai mitättömänä.

luokitus

Oikeushenkilön hallintoelimet voivat olla yksin tai kollektiivisesti. Edellisiin kuuluvat esimerkiksi johtaja (mukaan lukien kenraali), hallituksen puheenjohtaja, presidentti ja niin edelleen. Oikeushenkilön kollegiaaliset elimet ovat esimerkiksi hallintoneuvosto tai hallintoneuvosto, yhtiökokous jne. Viimeksi mainitut muodostetaan aina jäsenyyden perusteella perustetuissa yhtiöyhtiöissä. Näihin kuuluvat erityisesti ammattiliitot, julkiset organisaatiot osuuskunnat, kumppanuudet.

Tällaisissa tapauksissa oikeushenkilön elin on vain osanottajien yhtiökokous. Tällaisia ​​rakenteita voidaan kuitenkin muodostaa myös säätiöihin (hallintoneuvosto), instituutioihin (koulutuksellisiin tai tieteellisiin), jotka eivät liity yrityksiin. Tätä säännöstä ei sovelleta organisaation työehtoryhmän kokoukseen. Tämä johtuu siitä, että työntekijöinä toimiva henkilöstö ei osallistu yhtiön omaisuuden (valtuutetun tai muun pääoman) muodostamiseen. Tässä suhteessa heillä ei ole asianmukaista valtaa, eivätkä ne missään tapauksessa voi vaikuttaa yrityksen tahdonmuodostukseen ilman osallistujien tai perustajien suoraa suostumusta.

tehtävät

Oikeushenkilön hallintoelimet on muodostettu luomaan sen tahto. Eli niitä pidetään "vapaaehtoisina".Lisäksi luodaan rakenteita, jotka toimivat yrityksen puolesta kiinteistöjen vaihtoon osallistuvien kolmansien osapuolten edessä. Sellaisia ​​elimiä kutsutaan ”vapaaehtoisiksi”. Ensimmäinen sisältää ennen kaikkea yhtiökokouksia, kollegiaalisia instituutteja. Niiden muodostaman tahdon on sitten toteutettava asiaankuuluvien toimeenpanorakenteiden avulla. Yhdessä tämän kanssa jälkimmäiset toimivat aina "vapaaehtoisina" yksikköinä.

Heidän tehtävänsä eivät rajoitu pelkästään oikeushenkilön muiden elinten päätösten selkeään täytäntöönpanoon. Lisäksi monissa laitoksissa ja yhtenäisissä yrityksissä ainoa johtaja (pääjohtaja) toimii sekä muodostaneena että henkilönä, joka toteuttaa tahdon. Tältä osin laki edellyttää, että yhtiön toimeenpanorakenteet harjoittavat toimintaansa järkevästi ja vilpittömässä mielessä yhtiön etujen mukaisesti.

rajoituksia

Oikeushenkilöiden valtuuksia voidaan lainsäädännöllisten vaatimusten lisäksi säätää ja perustamisasiakirjat. Esimerkiksi tiettyjen liiketoimien suorittamiseksi sinun on ensin hankittava kollegiaalisen rakenteen tai omistajan (perustajan) suostumus. Jos näistä rajoituksista määrätään normatiivisessa järjestyksessä, niiden noudattamatta jättäminen johtaa kolmansien osapuolten kanssa tehdyn sopimuksen mitätöintiin, koska näiden on tunnettava lain vaatimukset. Joten yksikköyritys ei voi myydä omaa kiinteistöjään ilman perustaja-omistajan suostumusta. Tämä vaatimus sisältyy Art. 295 GK. Jos tietyn yrityksen perussäännössä otetaan käyttöön tiettyjä rajoituksia (esimerkiksi ainoalla elimellä on kiellettyä tehdä tiettyä summaa koskevia liiketoimia ilman kollegiaalisen elimen etukäteen antamaa suostumusta), asiaankuuluvien sopimusten kiistäminen on sallittua vain, jos vastapuolet tietävät tällaisista kielloista.

Koulutustilaus

Oikeushenkilön ainoat elimet tai niiden perustajat (esimerkiksi omistaja) nimittävät laitokset / yhtenäiset yritykset tai valtuutetun rakenteen) tai perustajien / heidän perustamansa hallituksen tai neuvoston valitseman. Kaikki perustajat valitsevat kollektiiviset rakenteet tai koostuvat niistä. Pätevyyteen, koulutusmenettelyihin ja muihin merkittäviin asioihin liittyvät asiat määritellään peruskirjassa ja lainsäädännössä.

Yleinen sääntö

Sen mukaan varajohtaja, samoin kuin hallituksen ja kollegiaalisen rakenteen jäsenet eivät toimi oikeushenkilön eliminä. Siksi yksikköyrityksessä päätä pidetään ainoana vallan instituutiona. Mutta joidenkin kaupallisten yhtiöiden ja liikeyritykset Varapääjohtajan puhetta voidaan antaa yrityksen puolesta ilman valtakirjaa.

delictual

Se edustaa oikeushenkilön elinten vastuuta, niiden kykyä korvata itsenäisesti toimistaan ​​aiheutuvat omaisuusvahingot. Koska yrityksen valtuutettujen rakenteiden käyttäytymistä pidetään yrityksen itse toimintana, on selvää, että sen on kannettava tämä taakka. Samalla oikeushenkilö on vastuussa myös työntekijöidensä toiminnoista, jotka suoritetaan heidän suorittaessaan heidän tehtäviään, samoin kuin omille. Tämä säännös on vahvistettu 1 artiklassa. 1068 siviililaki (lauseke 1). Tämä johtuu siitä, että nämä toimet suoritetaan oikeushenkilön määräysten (tahdon) mukaisesti.

Art. 56 GK

Siinä vahvistetaan vastuu oikeushenkilöille. Kaikki organisaatiot laitoksia lukuun ottamatta ovat vastuussa velvoitteistaan ​​omalla omaisuudellaan. Tämä vaatimus vahvistetaan tämän artiklan 1 kohdassa. Lausekkeen 3 mukaan osallistuja tai kiinteistön omistaja ei ole vastuussa oikeushenkilön velvoitteista ja päinvastoin. Poikkeuksia voidaan antaa siviililaissa tai yrityksen perustamisasiakirjoissa.Useimmissa tapauksissa käytetään velvoitetta koskevaa omaisuusvastuusääntöä. Sitä sovelletaan yrityksen kaikkiin omaisuuksiin, mukaan lukien irtaimet ja kiinteät esineet, arvopaperit, käteisvarat, osakkuusosuudet ja niin edelleen.

Kyseisten henkilöiden vastuu edustaa oikeushenkilön etuja hänen puolestaan ​​ja päättää hänen toimistaan, kollegiaalisten rakenteiden jäsenistä, vahvistetaan 2 artiklassa. Siviililain 53.1. Jos tiettyjä vaatimuksia (lakisääteisiä tai perusteellisissa asiakirjoissa eriteltyjä) rikotaan, rangaistaan ​​vahingon vakavuudesta riippuen. Jos oikeushenkilöt vahingoittavat yritystä, ne ovat vastuussa korvauksista omalla omaisuudellaan. Tällainen laiton toiminta ei kuitenkaan lainsäädännön mukaan voi toimia perustana niiden kolmansien osapuolien kanssa tekemien liiketoimien julistamiselle pätemättömiksi.

Perusasiakirjat

Yritysten toiminta voidaan suorittaa sen jälkeen, kun kaikki tarvittavat tiedot on siirretty veroviranomaisille. Oikeushenkilöt katsotaan perustetuiksi rekisteröinnin jälkeen. Tämä vaatimus sisältyy Art. 51 CC. Oikeushenkilöiden rekisteröintiviranomainen pitää kirjaa liittovaltion lain nro 129 mukaisesti. Yleisen säännön mukaan organisaatiot toimivat seuraavien ehtojen perusteella:

1. Peruskirja (lukuun ottamatta liikekumppanuuksia).
2. Yhtiöjärjestys.

Osallistujat hyväksyvät työjärjestyksen. Liikekumppanuuden toiminta toteutetaan perustamissopimusten mukaisesti. Niihin sovelletaan oikeushenkilöiden peruskirjan yleisiä sääntöjä.