Kun vakuutetaan jonkun toisen etuja, aina on kaksi osapuolta, joita vakuutettu ja vakuuttaja edustavat. Heidän suhteensa määrittelee säädökset, joista tärkeimmät ovat siviililaki, vakuutuslaki. Menettely itsessään merkitsee tarvetta antaa taloudellisia takeita, jos osapuolten omaisuutta ja ei-omaisuutta koskevia etuja rikotaan tai kavennetaan. Vakuutuksen sattuessa edunsaaja saa korvauksen.
Vakuutuksen idea on, että ”mikään ei kestä ikuisesti”: ts. Mitä tahansa omaisuutta, elämää, ihmisten terveyttä tai siviilioikeudellista vastuuta voidaan loukata tai loukata. Vakuutettu yrittää laittaa "taloudellisen tyynyn" kääntyy vakuutuksenantajan puoleen varmistaakseen mahdolliset riskit taloudellisella korvauksella. Hyökkäävä vakuutuskorvaukset Kolmas osapuoli tulee esiin ja saa ”etuja” vakuutetun ”taloudellisesta tyynystä”. Tällaista henkilöä kutsutaan oikeuskäytännössä edunsaajaksi.
Edunsaajan valintaominaisuudet
Edunsaajan vakuutuskonseptin piirre on se, että edunsaajan vakuutussuhteeseen pääsyä ei alun perin motivoida sen toiveilla. Ensinnäkin otetaan huomioon vakuutetun ja vakuutuksenantajan edut. Lisäksi osapuolet eivät ole velvollisia ilmoittamaan edunsaajalle keskenään tehdyn sopimuksen ehdoista ja toteuttamisesta.
Edunsaaja on siis henkilö, jota kutsutaan kolmanneksi vakuutussopimuksissa. Tätä termiä ei ole kirjattu lakiin, mutta vakuutuskäytäntö antaa mahdollisuuden selvittää tämän käsitteen pääpiirteet.
Kuka saa vakuutuksen?
Edunsaaja on sekä yksityishenkilöiden että oikeushenkilöiden vakuutuksessa. Lisäksi edunsaajan ”esiintyminen” ei ole välttämätöntä, se voi olla vakuutuksenottaja. Mutta edunsaajan pakollinen vaatimus sen puhtaassa muodossa on kiinnostavuus vakuutustapahtuman esiintymiseen.
Usein edunsaaja on vakuutuksenottaja. Tämä voidaan sanoa, jos liiketoimen kohteena on henkilökohtainen omaisuus tai terveys.
Henkilö- ja omaisuusvakuutus: edunsaajan määrittämisen yksityiskohdat
Erityyppiset vakuutukset sanelevat erityisedellytykset edunsaajan määrittämiselle - henkilölle, joka saa korvauksia korvauksessa sopimuksessa määritellyssä tapauksessa.
Omaisuutta vakuutettaessa edunsaaja tunnustetaan henkilöksi, jonka etuihin kuuluu vakuutetun omaisuuden asianmukainen säilyttäminen. Tämän tyyppisillä vakuutuksilla edunsaaja toimii samanaikaisesti tapahtuman osapuolena.
Vahinkojen aiheuttamasta vastuuvakuutuksesta oletetaan, että edunsaajasta tulee tällöin automaattisesti vahingon kärsinyt.
Sopimusvastuuseen kuuluu edunsaaja sen osapuolen henkilössä, jolle tämä vastuu olisi varmistettava sopimuksen nojalla. Liiketoimintariskin vakuutus velvoittaa edunsaajan tunnistamaan vain vakuutuksenottaja.
Erityinen vakuutustapaus on vakuutuksenottajan kuolema henkilövakuutuksessa: tässä tapauksessa edunsaajat ovat edunsaajia, jollei sopimuksessa toisin määrätä.
Henkilökohtainen vakuutus olettaa, että jos edunsaajaa ei ole määritelty siinä, toimeksiantajan kuolemantapauksessa perillisistä tulee hänet.Tässä on vastaus kysymykseen siitä, kuka on edunsaaja tässä tapauksessa. Et kuitenkaan voi heti vastaanottaa maksuja. Kaikki vivahteet ilmoitetaan sopimuksessa. Maksut suoritetaan vasta perimishetkestä. Vakuutuslainsäädäntö antaa meille mahdollisuuden pitää edunsaajana tällaisissa tapauksissa aikuisten lisäksi myös alaikäisiä.
Lisäksi henkilövakuutus henkilölle, joka ei ole vakuutettu, on mahdollista vain vakuutetun kirjallisella luvalla. Tämän määräyksen rikkominen johtaa sopimuksen irtisanomiseen kokonaisuudessaan.
Edunsaajan ulkonäkö antaa meille mahdollisuuden pitää tämän tyyppisiä vakuutussopimuksia eräänlaisena ns. Kolmannen osapuolen hyväksi suoritettavina sopimuksina.
Tällaiset liiketoimet antavat ulkopuoliselle paitsi oikeuksia myös tiettyjä velvoitteita, jotka ovat lähes samat kuin vakuutetun oikeudet ja velvollisuudet.
Edunsaajan oikeudet
Vakuutussopimuksen mukaisella edunsaajalla on siten seuraavat oikeudet:
- korvausten saaminen vakuutustapahtuman yhteydessä;
- luopuminen oikeuksista kadonneeseen vakuutettuun omaisuuteen vakuutuksenantajan hyväksi saada vakuutusmaksuja vakuutussopimuksen mukaisesti;
- vakuutusalan yleisten lakimääräysten käyttö riippumatta vakuutuksen asettamista erityisistä normeista;
- edunsaajan henkilötietojen luottamuksellisuus;
- Korvaukset aiheutuneista vahingoista vakuutussumman suhteessa kadonneen omaisuuden vakuutettuun arvoon;
- etuoikeus korvaukseen ennen vakuutettua;
- ensisijaisten vahinkojen epääminen vakuutetun hyväksi.
Edunsaajan päävastuut
Edunsaajan tärkeimpiin velvoitteisiin kuuluvat:
- vakuutettujen suorittamat velvoitteet;
- vakuutusmaksujen, vakuutussopimuksessa aiemmin sovittujen vakuutusmaksujen maksamisen varmistaminen;
- tiedottaminen vakuutuksenantajalle olosuhteiden merkittävistä muutoksista, jotka vaikuttavat vakuutusriskin kasvuun;
- ilmoitus vakuutustapahtuman tapahtumasta, jos edunsaaja aikoo saada vakuutusmaksut;
- kaikkien vakuutussopimuksen aiheeseen ja ehtoihin liittyvien tietojen siirtäminen vakuutuksenantajalle alistamisen yhteydessä;
- toimittamalla tarvittavat asiakirjat vakuutustapahtuman toteamisesta edunsaajille CTP, CASCO.
Mikä on vakuutuskorko?
Toinen esine, ”edunsaajaan” läheisesti liittyvä käsite, johon on kiinnitettävä huomiota, on ”vakuutuskorko”. Tämä on eräänlainen kannustin sopimukselle. Tällaisella korolla on useimmiten rahallinen luonne - kyky saada korvausta vakuutustapahtumasta.
Ovatko vakuutuskorot ja vakuutusriskit identtiset?
Vakuutuskorkoa yritetään rinnastaa vakuutusriskiin, mutta soveltamiskäytäntö ei salli kahta molemmat käsitteet. Vakuutuskorot - rahallinen korvaus vakuutustapahtumasta, vakuutusriski - nämä ovat mahdollisia tilanteita, jotka uhkaavat vakuutetun omaisuutta tai oikeuksia.
Sinun on ymmärrettävä, että vakuutuskorolla on kaksitahoinen luonne: vakuutettu ja vakuutettu voi kokea sen. Tämän käsitteen dualismi antaa meille päätellä, että edunsaajalla on oltava vakuutuskorko. Edellä esitetyn perusteella muotoillaan määritelmä "edunsaajan" käsitteelle - vakuutuksessa henkilö tai oikeushenkilö, jolla on vakuutuskorko, jonka eduksi sopimus tehdään.
Voidaanko korvauksen saaja korvata?
Vakuutuksenottajan harkinnan mukaan edunsaaja voidaan muuttaa, jos hän ei vielä ole täyttänyt vakuutussopimuksesta johtuvia velvoitteitaan, ilmoittamalla siitä kirjallisesti vakuutuksenantajalle. Muussa tapauksessa ja myös sen jälkeen kun edunsaaja on jättänyt vakuutussopimuksen mukaiset korvausvaatimukset, sitä ei voida korvata. Henkilövakuutussopimuksissa määrätään tällaisesta korvaamisesta, mutta se toteutetaan vain edunsaajan kirjallisella suostumuksella.
Laadittaessa vakuutussopimusta, jossa edunsaaja on erityisesti määritelty (tämä ei koske CTP: tä, CASCO, jossa edunsaajaa ei voida etukäteen tietää, koska se on liikenneonnettomuuden uhri), vakuutusyhtiöt vaativat täyttämään edunsaajien profiilit, kuten selvisimme, että siellä voi olla sekä yksityishenkilöitä että oikeushenkilöitä.
Edunsaajan profiilit (yksityinen, oikeushenkilö)
Edunsaajan luonnollisen henkilön kyselylomakkeessa ilmoitetaan sukunimi, nimi ja sukunimi, syntymäaika ja kansalaisuus. Se vaatii myös viittauksen passin, tunnuskoodin ja eläketodistuksen tietoihin. Lisäksi tällaisen kyselylomakkeen täyttämisen välttämätön edellytys on ilmoittaa rekisteröintiosoite ja tosiasiallinen asuinpaikka, jos viimeksi mainittu ei ole sama kuin rekisteröinti.
Edunsaajan oikeushenkilön kyselylomakkeen on sisällettävä tiedot sen koko ja lyhennetystä nimestä, rekisteröinnistä (verotunnus, valtion pääasiallinen rekisteröintinumero, rekisteröintipäivämäärä), osoitteesta (juridinen ja todellinen), osallistujista, organisaation edustajista (asema, sukunimi, nimi, sukunimi, kansalaisuus, syntymäajan tunnuskoodi, passin tiedot).
johtopäätös
Yhteenvetona voidaan todeta, että vakuutettu edunsaaja on henkilö, joka saa korvauksen sopimuksen mukaisesta vakuutustapahtumasta. Tämä tapahtuma ei kuitenkaan ole aina positiivinen. Tämä pätee erityisesti henkilövakuutuksiin. Loppujen lopuksi edunsaaja saa korvauksen lisäksi myös terveysongelmia, joita ei aina voida ratkaista edes taloudellisella tuella.
