Itsenäisyysaste on tärkeä indikaattori yrityksen menestymiselle. Se viittaa taloudellisen vakauden suhde. Tämän tekniikan avulla voit arvioida organisaation toimintaa pitkällä aikavälillä ja saatuihin tietoihin perustuen parantaakseen heidän kuntoaan suunnittelukaudella.
Yleinen ominaisuus
Itsenäisyyskerroin on osoitus yrityksen vapausasteesta lainatusta pääomasta. Se heijastaa osa omia velkojaan taseen valuutan rakenteessa. Yhtiö voi tietysti käyttää lainattuja varoja voittojen kasvattamiseen. Sijoittajan pääoman käytöstä perittävän maksun ei tulisi kuitenkaan ylittää odotettua voittoa.
Indikaattorin alhainen arvo osoittaa melko heikkoa houkuttelevuutta yrityksen uusille lainanantajille.
Käytetty autonomiakerroin välimiespäälliköt yrityksen analysoinnissa. Siksi yrityksen sisäisen varainhoidon tulisi myös perustua esitetyn arvostustekniikan tietoihin.
Kirjallisuudesta löydät monia indikaattorin nimiä. Tämän ei pidä sekoittaa analyytikkoa, koska kertoimen olemus pysyy samana riippumatta nimestä.
Laskentakaava
Yleisesti hyväksytty kaava indikaattorin määrittämiseksi on seuraava:
KA = omat lähteet / tasevaluutta
Jos luotat kirjanpitoraportin lomakkeen nro 1 tietoihin, autonomiakertoimella, jonka kaava esitettiin yllä, on tällainen erittely.
KA = s. 1300 / s 1600.
Kansainvälisistä rahoituslähteistä ja koulutuskirjallisuudesta löydät tällaisen kaavan:
EtTA = EC / TA, jossa EU on osakepääoma (pääoma); TA - Varat yhteensä (varat).
Normatiivinen arvo
Maassamme taloudellinen suhde autonomialla on normatiivinen arvo. Tämän suhteen tulisi olla yhtä suuri kuin 0,5. Rahoitusanalyytikot uskovat, että sen optimaalinen arvo on korkeampi - 0,6–0,7.
Tämä indikaattori riippuu yrityksen taloudellisen toiminnan tyypistä ja suunnasta sekä toimintamaasta. Indikaattori voi olla hiukan vähemmän. Esimerkiksi Yhdysvalloissa autonomiakertoimen optimaalinen arvo on 0,5 ja Etelä-Korean osalta 0,3. Jotta voidaan tehdä riittäviä päätelmiä, esitettyä indikaattoria olisi verrattava sen arvoon muiden teollisuuden yritysten keskuudessa. Vakioarvoa suositellaan vain, päätös tehdään kussakin tapauksessa erikseen.
Laskenta- ja analysointiesimerkki
Jotta ymmärrettäisiin paremmin tällaisen yrityksen toimintakriteerin, kuten itsenäisyyskertoimen, ydin, olisi harkittava esimerkkiä sen laskemisesta yrityksessä.
Oletetaan, että yrityksellä oli kunkin vuosineljänneksen lopussa omien varojen määrä raportointikaudella:
1Q. - 1,876 miljoonaa ruplaa;
Q2. - 1,91 miljoonaa ruplaa;
Q3. - 1,82 miljoonaa ruplaa;
Q4. - 1,928 miljoonaa ruplaa.
Tasevaluutta kunkin vuosineljänneksen lopussa oli:
1Q. - 3 961 miljoonaa ruplaa;
Q2. - 3 999 miljoonaa ruplaa;
Q3. - 3,913 miljoonaa ruplaa;
Q4. - 3,88 miljoonaa ruplaa.
Kullekin vuosineljännekselle laskettu kerroin on seuraava:
K1 = 1,876 / 3,961 = 0,47;
K2 = 1,91 / 3,999 = 0,47;
K3 = 1,82 / 3,913 = 0,46;
K4 = 1,928 / 3,88 = 0,5.
Analyysin tulokset osoittivat, että yhtiöllä ei ollut katsauskaudella merkittäviä muutoksia tarkasteltavana olevan indikaattorin suhteessa, mikä osoittaa yrityksen taloudellisen tilan rakenteen ja yrityksen johdon harmonisen pääomarakenteen hallinnan. Omien vastuiden määrän vähäiset muutokset ovat seurausta organisaation normaalista toiminnasta. Tasevaluutta ei kasvanut houkuttelemalla innovatiivista pääomaa.
Tutustuttuaan sellaiseen indikaattoriin kuin autonomiakerroin, voimme analysoida yrityspääoman rakenne ja tehdä johtopäätöksiä tutkitun kohteen taloudellisesta vakaudesta.