Käsite ”velvoitteiden syntymisperusteen sisältö” tarkoittaa, että henkilöä määrätään suorittamaan tietyt toimet toisen hyväksi. Tämä voi olla työn suorittaminen, omaisuuden siirto, rahan maksaminen. Jälkimmäisessä tapauksessa voimme pitää esimerkkejä elatusvelvoitteiden syntymisen perusteista. Yhden osallistujan vaatimuksiin voi kuulua pidättäytyminen kaikista toimenpiteistä. Seuraavaksi pohdimme, mitkä ovat velvoitteita: käsite, osapuolet, tapahtuman perusteet.
Yleistä tietoa
Perusteena velvoitteiden syntymiselle (Rooman lakia pidetään suhteiden oikeudellisen perustelun perustana) ovat sopimusehdot. Jos niitä rikotaan, syntyy erilaisia vaikutuksia. Erityisesti syyt siviilioikeudellisen vastuun syntymiselle voivat olla vahingon aiheuttaminen, vapauksien loukkaaminen ja muut. Tähän suhteiden ryhmään voi osallistua useita henkilöitä tai yksi henkilö.
Jos molemmilla osapuolilla on sopimuksesta johtuvia velvoitteita toiseen nähden, sitä pidetään sekä velkojana, koska sillä on oikeus vaatia ehtojen täyttämistä, että velallisella, koska sillä on velvollisuus suorittaa toimenpiteitä toisen osapuolen hyväksi. Muut henkilöt tai organisaatiot voivat olla mukana vuorovaikutuksessa. He toimivat kolmansina osapuolina. Velvoitteiden syntymisen perusteet eivät koske niitä. Toisin sanoen he eivät voi toimia velkojina tai velallisina, ellei laissa toisin säädetä.
Velvoitteiden sisällössä ja syissä määrätään, että velallisella on valinnanvara täyttää velkojan vaatimukset, jotka liittyvät käytettävissä olevan omaisuuden luovuttamiseen tai yhden tai useamman toimen toteuttamiseen, jollei sopimuksesta, laista ja muista säädöksistä muuta johdu.
Jos suhteeseen osallistuu useita osallistujatahoja ja velkojia, jälkimmäinen voi vaatia toimeenpanoa jokaiselta velalliselta. Samanaikaisesti viimeksi mainitut ovat velvollisia täyttämään vaatimukset yhtä lailla, koska lakien normeissa ei noudateta toisin.
Velvoitteet: käsite, tyypit, esiintymisperusteet. Yhteisvastuu
Solidaarisuus syntyy, kun suhteiden aihe on jakama. Tässä tapauksessa viitataan useiden velallisten kaupalliseen toimintaan liittyviin velvoitteisiin. Samanaikaisesti yhteisvastuuta sovelletaan velkojiin, ellei laissa tai sopimuksessa toisin määrätä. Perusteet velvoitteiden syntymiselle ovat tässä tapauksessa sopimus tai laki.
aiheita
He ovat velallinen ja velkoja. Kolmannet osapuolet voidaan yhdistää toiseen tai toiseen (tai heihin samanaikaisesti). Viimeksi mainitut eivät yleensä toimi tällaisissa oikeussuhteissa joko velallisina tai velkojina. Täytäntöönpanon syyt ja velvoitetyypit ovat kaksi toisiinsa liittyvää luokkaa. Erityisesti vastuun luokittelu suoritetaan vaatimusten syiden mukaisesti.
Yhtä tärkeää on osallistujien lukumäärä ja asema. Joten jos puhutaan kolmansista osapuolista, velvollisuudet heidän osallistumisensa kanssa muodostavat erityisen suhteen aiheen koostumuksen suhteen. Sidosryhmän on noudatettava velkojan tai hänen edustajansa vaatimuksia. Tällöin velallinen voi erityisesti tarkistaa toimiensa kuittauksen. Velkojan suostumuksella täytäntöönpano voidaan suunnata kolmansille osapuolille.
Osallistujien moninaisuus
Perusteet velvoitteiden syntymiselle voivat johtua sopimuksesta, johon osallistuu useita henkilöitä. Jos osapuolta edustaa kaksi tai useampi osallistuja, he puhuvat suhteessa monista ihmisistä. Hän puolestaan voi olla:
- Aktiivisia.
- Passiivinen.
- Sekoitettu.
Tämä luokittelu määritetään sen mukaan, kummalla puolella moninkertaisuus on. Sen aktiivinen muoto tapahtuu, jos velkojan puolella on useita henkilöitä. Tässä tapauksessa velallinen on yksin. Tässä tapauksessa velvoitteiden syntymisen syyt sallivat jokaisen velkojan vaatia suoritusta. Tapauksia, joissa on passiivinen joukko, pidetään sellaisina, kun velallisia on useita. Tässä tapauksessa velkoja toimii yksinään. Hänellä on oikeus vaatia velvoitteiden täyttämistä kaikilta velallisilta. Jos yhdessä suhteessa on useita velkojia ja velallisia, he puhuvat sekoitetusta moninaisuudesta. Tässä tapauksessa on sekä passiivisia että aktiivisia muotoja.
Jaettu ja yhteinen vastuu: erot
Tämä luokittelu perustuu kunkin osallistujan velvollisuuksien ja oikeuksien laajuuteen. Lisäksi laissa säädetään mahdollisuudesta houkutella tytäryhtiö velalliselta. Vaatimukset jaetaan yleisen säännön mukaisesti, jos velvoitteiden (sopimus tai asetus) syntymisen perusteet eivät sisällä yhteisvastuullisuutta.
Tällä aktiivisella moninkertaisella vastuulla voidaan jokainen velkoja esittää vaatimuksensa suhteessa hänen saamansa osuuteen, passiivisella - vain tietyn määrän. Lisäksi osia pidetään samanarvoisina, jos tapahtuman perusteet ja velvoitteiden päättyminen älä tarjoa toista.
Yhteisvastuulla ja aktiivisella moninaisuudella kukin lainanantaja voi vaatia vahvistettujen ehtojen täyttymistä kokonaan. Passiivisessa muodossa on sallittua esittää vaatimuksia kaikille velallisille samanaikaisesti ja kaikille erikseen (osittain tai kokonaan). Osallistujat ovat yhteisvastuullisia, kunnes kaikki ehdot täyttyvät.
Sen jälkeen, kun vela on suljettu asianmukaisesti yhden, useiden yhteisvelkojien hyväksi tai velallisten erottelun seurauksena, maksut suoritetaan. Velvoitevelvollinen, joka on täyttänyt ehdot, voi esittää regressiivisen vaatimuksen jäljellä olevista yhteisvastuun osallistujista tietyillä osakkeilla vähennettynä omilla osakkeilla. Velkojan, joka on saanut vaatimusten täyttämisen, on maksettava takaisin loput.
Kasvojen muutos
Käsite ja perusteet velvoitteiden syntymiselle ovat pääosin henkilöiden osallistuminen omaisuussuhteet jolla ei ole henkilökohtaista luonnetta. Laki sallii velallisen tai velkojan korvaamisen toisella henkilöllä. Tätä menettelyä säätelee siviililain 24 luku.
Henkilöissä tapahtuvassa muutoksessa suhteesta vetäytyvän yhteisön tehtävät ja oikeudet siirtyvät korvaavalle henkilölle. Tällaiset toimet ovat sallittuja sopimusehtojen tai lain nojalla. Poikkeuksena on tapauksia, joissa oikeudet liittyvät erottamattomasti velkojan henkilöllisyyteen. Joten esimerkiksi niin tapahtuu, kun elatusapuvaatimukset esitetään, korvaukset vahingoista terveydelle tai hengelle peritään. Tapaukset, joissa henkilöiden vaihto on sallittua, on annettu 1 artiklassa. 387 Siviililaki ja muut säädökset. Esimerkiksi velkojan oikeudet siirtyvät toiselle osallistujalle seuraavista syistä:
- Yleinen periminen (perintönä, yrityksen uudelleenorganisointi).
- Tuomioistuimen päätös (jos tämä mahdollisuus säädetään laissa). Esimerkiksi art. Siviililain 250, s. 3, osakkeenomistaja voi halutessaan myydä osuuden omistusoikeudesta, mikäli etuoikeutettua hankintamenettelyä loukataan, kolmen kuukauden kuluessa.
- Velallisen takaajan suorittama velvoite ja muut.
Art.Siviililain 384 §: n mukaan ensimmäisen velkojan oikeus siirtyy uuteen sellaisissa olosuhteissa ja siinä määrin kuin se tapahtui korvaamisen yhteydessä. Tätä säännöstä ei sovelleta vain perusvaatimuksiin. Myös muut velvoitteeseen liittyvät oikeudet siirtyvät. Erityisesti niihin sisältyy kyky vaatia maksamattomia korkoja, määrätä sakko, määrätä pantti ja niin edelleen. Kasvojen laajuus, joka siirtyy kasvojen muuttumiseen, voi muuttua sopimuksella tai lailla.
Tapahtumaa, joka toimii tarkasteltavan suhteen perustana, kutsutaan käyttöoikeussopimukseksi tai luovutukseksi. Tässä tapauksessa lainanantajaa, joka siirtää kykynsä, kutsutaan toimeksiantajaksi. Henkilöä, joka hyväksyy ne, kutsutaan oikeudenhaltijaksi. Käsite ja velvoitteiden syntymisen perusteet tässä tapauksessa edellyttävät luovutuslomakkeen toimittamista sen tyyppisille liiketoimille, joissa tapahtuu henkilöiden vaihto (notaarinen, yksinkertainen kirjallinen). Jos mahdollisuuksien siirto tapahtuu suhteissa, joissa vaaditaan valtion rekisteröintiä, luovutukseen sovelletaan myös tätä rekisteröintiä, jollei laissa toisin säädetä.
Sessioilmoitus
Henkilöitä vaihdettaessa noudatetaan velvoitteen olemuksen muuttumattomuuden periaatetta. Tällöin velallisen tulisi toimia samoin ehdoin kuin alkuperäisen velkojan kanssa. Tältä osin suostumusta ensimmäisen toimeksiantoon ei vaadita yleisen säännön mukaisesti.
Tarve hyväksyä velallisen henkilöiden vaihto tapahtuu laissa tai sopimusehdoissa säädetyissä tapauksissa sekä silloin, kun velkojan henkilöllisyys on tärkeä urakoitsijalle (esimerkiksi lahjasopimuksella).
Velkojan on ilmoitettava luovutuksesta toiselle osapuolelle. Edustaja on ensisijaisesti kiinnostunut tästä. Kuin taidetta. Siviililain 382 §: n mukaan uudelle velkojalle voi olla haitallisia vaikutuksia velallisen ilmoittamatta jättämisestä. Tosiasia, että vaatimuksia esittäneen alkuperäisen henkilön velvoitteiden täyttämistä pidetään kuittauksena. Tällöin luovuttajalla on mahdollisuus periä takaisin alkuperäiseltä velkojalta perusteeton rikastuminen. Lisäksi velallisella on oikeus esittää vastalauseelle vain niitä vastaväitteitä, jotka hänellä olivat ilmoituksen vastaanottamishetkellä. Luovuttaja on velvollinen lähettämään luovuttajalle asiakirjat, jotka todistavat hänen vaatimusoikeutensa. Lisäksi hänen on annettava kaikki tiedot, jotka ovat merkityksellisiä vaatimuksen täyttämisessä.
Velallisella on oikeus pyytää uudelta velkojalta todisteita luovutustapauksesta. Jos niitä ei toimiteta, hän voi kieltäytyä täyttämästä vaatimuksia. Tämä johtuu siitä, että velalliselle aiheutuu kielteisiä seurauksia velvoitteiden täyttämisessä väärinkäyttäjälle.
Kasvojen muutos ja oikeusvaatimus
Näillä kahdella käsitteellä on merkittäviä eroja. Vastuu kirjataan regressiiviseksi, jonka mukaan yksi henkilö voi vaatia toiselta omaisuudelta, joka on siirretty kolmannelle, viimeksi mainitun tahallisesta tai tahattomasta syystä. Tässä sinun pitäisi erottaa tilanteet:
- Regattien ja velkojien välillä on perusvelvoite. Reagenssi suorittaa sen toisen hyväksi. Samanaikaisesti hänellä on oikeus käänteiseen vaatimukseen regressiin täytetyn velvoitteen puitteissa. Esimerkiksi vakuuttajayhtiö tai pankki, joka toimii takaajana, maksaa lainanantajalle tietyn summan. Tässä tapauksessa oikeushenkilö saa oikeuden pyytää varoja velalliselta takautuvasti.
- Luotonantajan ja velvollisuuksien välillä syntyy, kun jälkimmäinen on vastuussa velallisesta. Täyttäessään vaatimuksia entinen saa mahdollisuuden ilmoittaa takautuvuusvaatimuksesta. Tämä tapahtuu oikeudellisen vastuun ollessa olemassa. henkilöitä esimerkiksi työntekijänsä toiminnasta.
Näissä tapauksissa perustana oleva velvoite päättyy ja takautuvuus syntyy.Edustaja saa mahdollisuuden peräkkäin. Ne riippuvat luovuttajan oikeuksista, hänen suhteistaan velalliseen. Tämä riippuvuus on määritelty sek. 24 CC, joka säätelee henkilöiden vaihtamista. Takautuvuusvaatimuksen tapauksessa jälleenmyyjän oikeus ei riipu velkojan mahdollisuuksista. Seurauksissa on myös muita eroja. Joten Art. Siviililain 200 p. 3, takautuvaan vastuuseen liittyvän vanhentumisajan alkaminen vastaa päävaatimuksen täyttymishetkeä. Art. Siviililain 412 §: n 4 momentin nojalla velallinen ei voi kuitata regressiivisen velkojan ehtoja vastakanteesta päävelvoitteelle.
Oikea toteutus
Ehdot, joiden nojalla velvoitteet täytetään, on määritelty laissa, muissa säädöksissä tai sopimuksessa. Jos tällaista ei ole, asianmukaisen toteutuksen on oltava liike-elämän tapojen tai muiden tyypillisten vaatimusten mukaista. Yksipuolinen vastuuvapauslauseke tai velvoitteen ehtojen muuttaminen ei ole sallittua, paitsi laissa säädetyllä tavalla.
Kaupallista toimintaa harjoitettaessa nämä toimet ovat sallittuja, jos niistä määrätään sopimuksessa. Tämän ei pitäisi kuitenkaan olla ristiriidassa velvoitteiden tai lain kanssa. Velkoja ei voi hyväksyä saatavien osittaista täytäntöönpanoa. Poikkeuksia ovat lain tai sopimuksen ehtojen mukaiset tapaukset.
Velallisella on oikeus vaatia velkojaa vahvistamaan hänen tai hänen edustajansa suorittama korvaus velvoitteiden täyttämisestä. Tässä tapauksessa ensimmäinen on vaarassa jättää tätä pyyntöä esittämättä. Vaatimusten täyttäminen voidaan antaa kolmannelle osapuolelle. Poikkeuksena on sopimuksen ehto tai laki, jonka mukaan velallinen täyttää velvoitteensa henkilökohtaisesti.
Muissa tilanteissa velkojan on kuitattava suoritusta. Kolmas osapuoli, joka on vaarassa menettää oikeuden hallita velallisen omaisuutta, voi täyttää pyynnön omalla kustannuksellaan. Tässä tapauksessa velkojan oikeus siirtyy hänelle art. 382-387 siviililaki.
ajan suorituskykyä
Jos velvoitteen ehdoissa määrätään tietty päivämäärä tai ajanjakso, jonka kuluessa sen on täytyttävä, vaatimus on täytettävä milloin tahansa määritetyn ajanjakson aikana tai tiettyyn päivään mennessä. Muissa tapauksissa kohtuullinen aikaraja asetetaan oletuksena.
Velallinen voi täyttää velvollisuutensa aiemmin kuin asetettu päivämäärä, jollei sopimuksessa tai laissa toisin määrätä. Mahdollisuus saatavien ennenaikaiseen takaisinmaksuun on sallittua vain tapauksissa, jotka määräytyvät säädöksissä, liike-elämän tapoissa ja sopimuksen olosuhteissa.
