Henkilöiden muutos velvoitteessa: käsite, sisältö

Objektiivisella puolella vastuuvapauslaki esitetään joukkona sääntöjä, jotka koskevat omaisuutta ja siihen liittyviä ei-omaisuutta koskevia henkilökohtaisia ​​suhteita. Ne liittyvät aineellisten hyödykkeiden luovuttamiseen, työn suorittamiseen tai palvelujen tarjoamiseen, perusteettoman rikastuksen palauttamiseen, vahingonkorvaukseen, ja ne tulevat myös julkisista palkinnoista, kilpailuista, vedoista ja peleistä.

rakenne

Velvoitelakia säätelee siviililaki. Sen yleinen osa muodostuu 3 jakson normeista. Niissä määrätään säännöistä, joita voidaan käyttää kaikissa velvoitteissa. Tämä johtuu siitä, että kaikilla tämän alueen suhteilla on yhteisiä piirteitä. Tämän lisäksi on olemassa monia erityissääntöjä. Niitä tarkastellaan siviililain neljännessä osassa.

ominaisuus

Velvollisuus on asenne, jossa yhden toista hyväksi suosivan henkilön on suoritettava tietty toiminto. Se voi olla omaisuuden siirtoa, työn suorittamista jne. Velvoitteen puitteissa voidaan myös tarjota toimimattomuus, toisin sanoen yhden henkilön tulisi pidättäytyä kaikista toimista. at tämä velkoja on oikeus vaatia velallista noudattamaan vahvistettuja ehtoja. Sopimuksesta voi johtua velvoitteita vahingoista ja muista laissa säädetyistä olosuhteista.

aiheita

Pakollisissa suhteissa sekä yksi että useampi henkilö voivat toimia velkojalta ja velalliselta samanaikaisesti. Yhdelle yhteisölle asetettujen vaatimusten pätemättömyys samoin kuin sen vanhentumisajan päättyminen eivät vaikuta muihin vaatimuksiin. Jos jokaisella suhteen osapuolella on velvollisuus toisen hyväksi, häntä pidetään velallisena siinä osassa, joka hänen on täytettävä, ja velkojana siinä, mitä hänellä on oikeus vaatia. Yhteisöllä, jolle on tarpeen siirtää yksi tai toinen asia, suorittaa jompikumpi kahdesta tai useammasta toiminnasta, on oikeus valita, jollei kaupasta tai laista muuta johdu. Velkojan ja velallisen välinen sopimus ei ole velvoite kolmansille osapuolille. Heille voidaan luoda oikeuksia yhdelle tai kaikille suhteiden osapuolille tapauksissa, jotka on vahvistettu laki-, kauppa- tai laki säädöksillä. Jos velkojia tai velallisia on useita, kumpikin niistä voi vaatia täytäntöönpanoa, ja jokaisen velvollisuuden on täytettävä ehdot yhtä lailla kuin muut.

Siviililain 24 luku

Koska suurin osa tarkasteltavista suhteista on omaisuutta, velvoitteessa olevia henkilöitä saa muuttaa. Siviilioikeudessa tällaiseen kanteeseen sisältyy velkojan tai velallisen korvaaminen toisella yhteisöllä. Samaan aikaan uusi osallistuja solmii suhteen samoin ehdoin kuin eläkeläinen. Tämä tarkoittaa, että kaupasta poistuvan henkilön oikeudet ja velvollisuudet siirtyvät häntä korvaavalle yhteisölle.

poikkeukset

Henkilöiden muuttaminen velvoitteisiin siviilioikeudessa ei ole sallittua tapauksissa, joissa velkojan oikeudet liittyvät erottamattomasti hänen persoonallisuuteensa. Näitä ovat esimerkiksi elämälle / terveydelle aiheutuvat vahingonkorvausvaatimukset, lasten tuki jne. Henkilöiden vaihtaminen velvoitteeseen voidaan nimenomaisesti kieltää kaupan ehdoilla tai lailla. Esimerkiksi tällainen säännös on määritelty 5 artiklan 5 kohdassa. 47 Liittovaltion laki nro 102 "Asuntolainasta".

Laissa vahvistetut tapaukset

Ne annetaan Art. 387 siviililaki ja joukko muita sääntöjä. Esimerkiksi henkilöiden muutos velvoitteessa tapahtuu yleisen perimisen seurauksena. Tämä voi olla oikeushenkilön perintö tai uudelleenorganisointi. Oikeuksien siirto voidaan toteuttaa tuomioistuimen päätöksellä, jos laissa säädetään tällaisesta mahdollisuudesta.Esimerkiksi 7 artiklan kolmannen kappaleen mukaisesti. 250 siviililakia myytäessä omistusosuutta rikkomalla ennalta hankkimista koskevia sääntöjä, kuka tahansa osallistuja voi tuomioistuimessa vaatia siirtämään hänelle ostajan velvollisuudet ja oikeudelliset mahdollisuudet.

spesifisyys

On olemassa tiettyjä sääntöjä, joiden mukaisesti henkilöiden vaihto tapahtuu. Oikeudet siirtyvät alkuperäiseltä velkojalta uudelle ehdoilla ja siltä osin kuin ne olivat voimassa tähän saakka. Samanaikaisesti korvaava osallistuja hyväksyy alkuperäisen vaatimuksen lisäksi myös muut siihen liittyvät mahdollisuudet. Esimerkiksi nämä ovat oikeuksia, jotka varmistavat velvoitteiden asianmukaisen täyttämisen (pantti, mahdollisuus periä sakko jne.). Niiden määrä voi vaihdella lailla tai osapuolten sopimuksella.

perusta

Tapahtumaa, jonka mukaan velvoitteessa tapahtuva henkilöiden vaihto tapahtuu, kutsutaan siirtämiseksi (korvauksen luovuttaminen). Suhteesta nousevaa lainanantajaa kutsutaan toimeksiantajaksi ja uutta kokonaisuutta kutsutaan siirtoedustajaksi. Velvollisuudessa olevien henkilöiden vaihtosopimus toteutetaan art. 389 siviililaki. Jos alkuperäinen kauppa tehtiin yksinkertaisella kirjoituksella, niin oikeuksien luovutus olisi vahvistettava tällä tavoin. Jos notaari oli tehty, toimeksianto on varmennettava. Jotkut liiketoimet ovat valtion rekisteröinnin alaisia. Siksi myös velvoite henkilöiden vaihtamista koskeva sopimus on rekisteröitävä.

Tärkeä kohta

Henkilöiden muutos velvollisuudessa ei tarkoita, että velalliselle asetetaan muut kuin alkuperäiset ehdot. Hänen tulisi suorittaa samat toimenpiteet samojen vaatimusten mukaisesti. Muutokset tapahtuvat vain lainanantajalla. Tältä osin velallisen suostumusta oikeuksien luovuttamiseen ei vaadita yleisten sääntöjen mukaan. Joissakin tapauksissa se on kuitenkin hankittava. Esimerkiksi suostumus on tarpeen, jos tällainen ehto on määritelty sopimuksessa, annettu lailla tai kun velkojan henkilöllisyys on erityisen tärkeä velalliselle. Jälkimmäinen tapahtuu esimerkiksi annettaessa.

ilmoitus

Velallisen suostumusta luovutukseen ei vaadita, mutta laki velvoittaa velkojan ilmoittamaan hänelle henkilöiden vaihdosta. Ensinnäkin kiinnostunut ilmoituksesta siirronsaajalle. Se on johtuu siitä, että 1 artiklan kolmannen kohdan mukaan Siviililain 382 pykälän nojalla uusi velkoja vastaa todennäköisten haitallisten seurausten riskistä, joka johtuu siitä, ettei velalliselle ilmoiteta. Jos hän ei tiedä, että velvollisuudessa on tapahtunut muutoksia, velan takaisinmaksu voidaan jatkaa jo eläkkeellä olevalle osallistujalle. Tämän toimenpiteen katsotaan olevan kaupan ehtojen mukainen. Tällöin saaja, joka on hyväksynyt vaatimusoikeuden, voi nostaa oikeudenomistajalle oikeuden kohtuuton rikastuminen.

Velallinen voi myös vastustaa ennen ilmoituksen saamista. Eli mitä nopeammin hänelle ilmoitetaan toimeksiannosta, sitä parempi uudelle lainanantajalle. Lisäksi art. Siviililain 412 §: n 4 momentissa tarkoitetulla tavalla velallinen voi kuitata luovuttajan vastavaatimuksen luovuttajalle, jos se ilmeni ilmoituksen tekohetkellä tapahtuneesta perusteesta, ja määräaika oli edeltänyt sitä tai se oli määritetty vaatimuksen päivämäärällä tai sitä ei ole määritelty.

vastuu

Otetaan rahalliset velvoitteet tai suorittaessaan toisen muun kaupan, yhteisön on noudatettava vahvistettuja ehtoja. Art. 390 CC, alkuperäinen velkoja on vastuussa uudelle yksinomaan siirretyn vaatimuksen pätemättömyydestä. Hän ei ole vastuussa siitä, että velallinen ei noudata kaupan ehtoja. Lainsäädäntö kuitenkin asettaa poikkeuksia. Näihin kuuluvat tapaukset, joissa rahalliseen velvollisuuteen tai muuhun omaisuuskauppaan liittyy alkuperäisen velkojan takaus velalliselle luovuttajalle, samoin kuin silloin, kun vakuusmääräyksen mukaiset oikeudet siirretään merkinnällä.

Toimeksiantajan on siirrettävä hankintayksikölle asiakirjat, jotka vahvistavat vaatimusoikeuden.Lisäksi hänen olisi annettava kaikki sen täytäntöönpanoon liittyvät tiedot. Velallinen puolestaan ​​voi vaatia todisteita luovutuksesta. Hänellä on mahdollisuus kieltäytyä noudattamasta kauppaehtoja, jos uusi velkoja ei toimita asiaankuuluvia asiakirjoja, koska hänellä on mahdollisten kielteisten seurausten riski. 312 siviililaki.

Vastuun muutos: velan siirto

Uuden velallisen liiketoimi voi tapahtua myös lain tai osapuolten sopimuksella. Velkojalle on tässä tapauksessa välttämätöntä suhteeseen siirtyvän henkilön henkilöllisyys. Tältä osin velan siirto on sallittua vain hänen suostumuksellaan. Uusi yhteisö voi vastustaa velkojan vaatimuksia. Niiden olisi perustuttava kaupan osapuolten väliseen alkuperäiseen suhteeseen. Velan siirron muodon on oltava alkuperäisen mukainen. Jos kaupassa määrätään valtion rekisteröinnistä, myös uusi sopimus käy läpi tämän menettelyn. Art. 201 GK: n osallistujien korvaaminen ei tarkoita muutosta vanhentumisaikaan ja sen laskemista koskeviin sääntöihin.

Eroa muihin tarjouksiin

Henkilöiden vaihto liiketoimessa olisi erotettava tapauksista, jotka liittyvät turvautumisvelvoite. Tällaisten suhteiden puitteissa yhdellä kokonaisuudella on oikeus vaatia toiselta (regressi) omaisuudelta, joka siirrettiin kolmannelle osapuolelle toisen sijaan tai hänen syytänsä kautta. Tässä tulisi erottaa kaksi tapausta:

1. Ensisijainen velvollisuus syntyi lainanantajan ja regressin välillä. Reagenssi maksaa velan takaisin ja saa palautusoikeuden. Esimerkiksi takaaja (vakuutusyhtiö tai pankki) maksaa velkojalle summan. Tämän jälkeen hänellä on oikeus vaatia sitä velalliselta art. 379 GK (valitusjärjestyksessä).
2. Ensisijainen velvollisuus on lainanantajan ja regressiivisen välillä. Tämä tilanne syntyy, kun jälkimmäinen on lain mukaan vastuussa taantumasta. Esimerkki olisi organisaation vastuu työntekijälleen. Täyttäessään velkojalle asetetun velvoitteen, regredientti saa takaisin palautusvaatimuksen. Hän määrää rangaistuksen vahinkoa aiheelle.

Tällaisissa tilanteissa ensisijainen velvoite lakkaa olemasta, ja sen tilalle syntyy uusi. Rekisteröijän oikeus ei riipu velkojan oikeuksista. Siirron aikana uusi yksikkö saa oikeustoimikelpoisuuden peräkkäin. Ne riippuvat luovuttajan oikeuksista ja suhteista velalliseen.