Lainsäädännössä vahvistetaan säännös, jonka mukaan jokaisella asianomaisella henkilöllä on oikeus pyytää oikeusviranomaisia etujensa suojelemiseksi. Valtio takaa tämän mahdollisuuden. Tällaisissa tapauksissa kannekirjelmä näkyy välineenä. Seuraavaksi tarkastelemme sen osia yksityiskohtaisemmin. 
Yleistä tietoa
Riitojen aihe, jonka ratkaisemiseksi yksityishenkilöt kääntyvät tuomioistuimen puoleen, on hyvin moninainen. Vaatimukset eroavat subjektiivisesta koostumuksesta - prosessissa osallistujista, materiaalipuolella. Jokaiselle tilanteelle on ominaista oma toiminnan perusta. Nykyisessä lainsäädännössä määritellään kaksi hakemuksen yksilöivää osaa. Ensimmäinen asia on oikeusjuttu. Kyseessä on lailla suojattu etu, jonka suojaa hakija vaatii. Tämä voi yleensä olla asenne, jossa riita syntyi. Toinen avainelementti on vaatimuksen perusta. Tämän komponentin käsite sisältää ne juridiset tosiseikat jonka mukaan vaatimus esitetään.
Luokitteluvaatimukset
Artikkelissa 1 lueteltujen mukaisesti Siviililain 12 pykälän nojalla hakija voi pyytää valtuutettua viranomaista:
- Suhteen muutos tai purkaminen. Tuomioistuin voi täyttää tämän vaatimuksen vain laissa säädetyissä tapauksissa.
- Pakottaa vastaaja ryhtymään mihinkään toimiin tai pidättäytymään toimista.
- Velvollisuuden, kohdelain tai oikeussuhteen puuttumisen tai olemassaolon tunnustaminen yleensä.
palkinto
Näissä tapauksissa aiheena on kantajan laillinen mahdollisuus vaatia vastaajalta tiettyä käyttäytymistä, kun vastaavia velvoitteita ei noudateta vapaaehtoisesti. Hakija esimerkiksi vaatii takaisin rahamäärän. Tässä tapauksessa aihe on kantajan aineellinen oikeus saada varoja. Samanaikaisesti vastaajan on maksettava tämä summa. 
Vahingonkorvauskanteen kohteena on oikeus vaatia vahingon aiheuttaneiden seurausten poistamista. Vastaajan on näin ollen velvollinen toteuttamaan tiettyjä toimia tämän tavoitteen saavuttamiseksi.
Toiminnan perusteet
Kuten edellä todettiin, mikä tahansa juridinen tosiseikka toimii sen mukaan. Se voi olla esimerkiksi liiketoimi, jonka puitteissa tehdään sopimus, jonka ehtoja ei täytetä, joita ei noudateta tai joita ei noudateta, on tullut aika täyttää velvoite, vahingot on tehty ja niin edelleen. Vaatimuksen perusteena ei yleensä ole yksi tosiseikka vaan useita. Tätä kokonaisuutta kutsutaan tapauksen todelliseksi koostumukseksi. APC: n mukaan vaatimuksen peruste on vahvistettava viittaamalla normiin, jota vastaaja rikkoo kantajan mukaan. Siten vaatimukset vahvistetaan laillisesti.
Tärkeä kohta
Sovellettavan lain mukaisesti riitaa harkitseva toimivaltainen viranomainen ei voi ylittää hakijan vaatimuksia. Tämän lisäksi normit eivät salli muutosta tuomioistuimen kanteessa tai perusteessa. Tämä mahdollisuus on saatavissa vain suoraan hakijalle. Jos vaatimuksia perustellaan normin kanssa, jota ei voida panna täytäntöön, se toimii perustana vaatimuksen epäämiselle. 
Oikeudellinen näkökohta
Joidenkin kirjoittajien mukaan kanteen oikeudellista perustaa ei pitäisi tunnistaa todelliseen. Tämän lausunnon vahvistaa korkeimman välimiesoikeuden täysistunto. Sen mukaan vaatimuksen perusteen muuttumiseen liittyy olosuhteiden muutos, joihin kantaja perustelee vaatimuksensa.Riita-asiamies voi ilmoittaa perusteluosassa muita sääntöjä. Tuomioistuin ei katso tällaista kannetta muuttaneen kanteen perusteita. Tämä on asiaa koskeva päätös asiaankuuluvien määräysten mukaisesti. Tämä käyttäytyminen ei ole ristiriidassa oikeusvaltio sisään välimiesmenettely.
Hakijan ominaisuudet
Melko usein käytännössä on tapauksia, joissa kantaja muuttaa oikeudellista asemaansa riita-asioiden aikana. Jos hänen intressinsä pysyy samana ja vain vaateiden suuruutta tai yhtä lausunnon osista mukautetaan, valtuutetun viranomaisen on velvollinen harkitsemaan vaatimusta uudessa muodossa. Yllä oleva korkeimman välimiesoikeuden täysistunnon päätös selventää, että kanteen perusteiden muuttaminen, vaatimusten koon pienentäminen tai suurentaminen ja muut mukautukset ovat sallittuja ennen päätöksen tekemistä ensimmäisessä oikeusasteessa. Hakija voi käyttää tätä mahdollisuutta uudessa menettelyssä samassa elimessä, kun kassaatio tai valvontaviranomainen peruuttaa päätöksen. Vaatimuksen kohteen muutos on alkuperäisen elementin korvaaminen toisella edellyttäen, että perusta (asian todellinen koostumus) säilyy.
Tavat täyttää vaatimukset
Lainsäädännössä säädetään useista välineistä, joita hakija voi käyttää. Joten art. Siviiliprosessilain 723 §: ssä esitetyt vaatimuksen perusteet määritellään "urakoitsijan poistumiseksi sopimuksesta, mikä pahensi työn tulosta tai aiheutti muuta huonontumista". Tässä tapauksessa hakija voi vaatia:
- Suhteellinen alennus työn hintaan.
- Huononeminen huononemisesta.
- Korvaus puutteiden korjaamisesta.
Käytännössä on myös tapauksia, joissa erilaiset oikeussuhteet suojaavat yhtä etua. Esimerkiksi korkeimman välimiesoikeuden puheenjohtajisto totesi, että on sallittua korvata muiden ihmisten rahasummien käytöstä aiheutuneiden korkojen palauttamista koskevat vaatimukset art. Siviililain 395 pykälä sakkojen perimisestä rikkomusten selvittämistoimien aikana
Kiistanalaiset tapaukset
Käytännössä esiintyy melko usein tilanteita, joissa perintävaatimuksen esittänyt henkilö riitaa harkittaessaan esittää vastaajalle omaisuusrangaistusta koskevan pyynnön. Kantaja viittaa tässä tapauksessa hänen lailliseen tilaisuuteensa täydentää (muuttaa) kanteen kohdetta. Tämä säännös sisältyy 1 artiklan 1 kohtaan. 37 Välimies PC. Sama sääntö sallii vaatimusten suurentamisen, jota hakijatkin usein käyttävät.
On kuitenkin syytä huomata, että päävelan ja esimerkiksi menetetyksi tuomitsemisen perintähakemuksella on eri tosiseikat ja kohde. Ensimmäinen vaatimus liittyy sopimussuhteeseen. Hakijan vaatimus sopimuksen ehdoissa vahvistetun summan saamisesta toimii kohteena. Toinen johtuu sopimuksen rikkomisesta. Samanaikaisesti sen aiheena on kantajan mahdollisuus saada korvaus omaisuuden menetyksestä, joka syntyi siitä, että vastaaja ei noudattanut sopimuksen ehtoja. Tältä osin sakkojen palauttamista koskevaa vaatimusta, joka esitetään alkuperäisen hakemuksen lisäksi, olisi pidettävä itsenäisenä hakemuksena. Tämä oikeusjuttu jätetään erillisessä järjestyksessä.
esimerkki
Kuten edellä mainittiin, kanteen perusteeseen sisältyy pääsääntöisesti useita olosuhteita. Hakija voi lain mukaan tehdä muutoksia sekä koko asian kokoonpanoon että sen yksittäisiin osiin. Joten vuokranantajalla, joka vaatii vuokrasopimuksen ennenaikaista irtisanomista, riitojen ratkaisemisessa on oikeus muuttaa vaatimuksen perusteita jommallakummasta, joka on annettu Art. 619 tosiasia:
- Vuokralaisen omaisuuden käyttö selvästi rikkomalla sen tarkoitusta tai sopimusehtoja.
- Esineen kunnon merkittävä heikkeneminen.
- Vuokran maksamatta jättäminen ajoissa yli 2 kertaa peräkkäin.
- Suurten korjausten tekemättä jättäminen (jos tämä vastuu on annettu vastaajalle).
väärinkäytökset
Käytännössä on usein tapauksia, joissa kantajat käyttävät kohtuuttomasti oikeuttaan muuttaa vaatimusten perusteita. Voidaan esimerkiksi antaa lausunto tappioiden perinnästä. Tällaisen vaatimuksen perustana on vastapuolten välinen sopimus ja vastaajan tehtävien laiminlyönti. Jos sopimuksen tekeminen on kiistanalainen, hakija voi ”suojata” ja täydentää vaatimustaan sopimussuhteen ulkopuolisen vahingon aiheuttamisen perusteella. Tässä tapauksessa oikeusjutulla on kaksi tarkoitusta ja perusteita, jotka sulkevat toisensa pois. Tässä tapauksessa hakijan intressi on sama molemmissa tapauksissa. Korkeimman välimiesoikeuden täysistunnon mukaan välitystuomioistuin kieltää vaatimuksen perusteen ja kohteen samanaikaisen vaihtamisen.
Elementtisuhde
Kuten käytäntö osoittaa, melkein aina vaatimuksen aiheeseen tehtäviä muutoksia tehtäessä sen perusteita muutetaan (ainakin osittain). Tämä pätee myös silloin, kun hakija ei tavoittele tällaista tavoitetta. Esimerkiksi 1 artiklan 1 kohdan nojalla 475 GK, ostaja, joka sai myyjältä puutteellisen laadun tuotteita, voi vaatia:
- Ilmainen virheiden poistaminen kohtuullisessa ajassa.
- Suhteellinen alennus myyntihintaan.
- Korvataan kantajalle virheiden poistamisesta aiheutuneet kulut.
Jos hakija vaatii ensin virheiden perusteetonta poistamista ja sen jälkeen kulujen korvaamista, tapauksen olosuhteet ovat erilaiset. Jälkimmäisessä tapauksessa kantajan on perusteltava aiheutuneiden kulujen määrä ja alkuperä. Ja alkuperäisessä vaatimuksessa tämä tarve puuttuu.
Normatiivinen törmäysratkaisu
Siviiliprosessin teoria tarjoaa aseman, jossa vaatimuksen osien samanaikainen korvaaminen ei ole sallittua. Tässä tapauksessa kanteen kohdetta voidaan kuitenkin muuttaa muuttamalla myöhemmin sen perusteessa ilmoitetut olosuhteet. Jos otamme huomioon, että edun suojaaminen ja sen muuttumattomuus toimii avainasemana näissä olosuhteissa, kyseisen artiklan 2 kohta on voimassa. 27 Välimies PC. Toisin sanoen voidaan sanoa, että lausunnon osien samanaikainen muutos on mahdoton, jos sen suojaama etu muuttuu. Mutta jos se pysyy samana, valtuutetun elimen tulisi sallia hakemuksen mukauttaminen prosessitalouden puitteissa (jotta ei aloitettaisi menettelyä uuden vaatimuksen nojalla). Tämä on mahdollista jopa niissä tapauksissa, joissa tällainen muutos voi aiheuttaa muutoksen perustassa. 
johtopäätös
Art. 4 osassa Välitystuomioistuimen 37 §: ssä säädetään, että tuomioistuin ei todista ratkaisua, ei hyväksy vaatimuksen tunnustamista tai hylkäämistä, vähentää vaatimusten määrää, jos se on lain vastaista tai ristiriidassa muiden säädösten kanssa tai rikkoo lailliset edut tai loukkaa muiden henkilöiden vapauksia. Tällaisissa tapauksissa riita käsitellään pääpiirteittäin. Samanaikaisesti välimiesmenettelytietokone ei määrittele suoraan seurauksia, joita voi ilmetä, kun kantaja jättää pyynnön aiheen muuttamiseksi ja alkuperäisen hakemuksen perusteet. Jos opastat artikkelin 1 osan määräyksistä 37, valtuutetun oikeusasteen kanteen hylkäämistä voidaan pitää lain vastaisena. Tämä vaihtoehto on kuitenkin kantajalle edullisin, koska tässä tapauksessa riitaa tarkastellaan pääasiallisesti.