Omistajalla on oikeus omaisuutta hallita, omistaa ja käyttää. Omistaja voi harkintansa mukaan suorittaa häntä vastaan erilaisia toimia, jotka eivät ole ristiriidassa lain tai muiden säädösten kanssa eivätkä loukkaa muiden vapauksia ja etuja. Tätä säännöstä sovelletaan myös omaisuuden luovuttamiseen jonkun hyväksi, omistusoikeuden siirtämiselle (omistaja ei menetä omistusoikeuksiaan), asuntolainan kiinnittämiselle, muilla keinoilla rasittamiselle, muulle luovutukselle. 
Tiettyjen toimien suorittaminen, omaisuussuhteiden solmiminen muiden henkilöiden kanssa suoritetaan määrätyllä tavalla. Erityisesti laissa säädetään tietyistä ehdoista, joilla omistusoikeus päättyy. Omaisuuden luovutuksen perusteet, menetelmät ovat erilaisia. Mieti niitä myöhemmin artikkelissa.
päättyminen omistusoikeudet: käsite, perusteet
Syistä, miksi henkilöiltä puuttuu mahdollisuus käyttää omaisuutta, omaisuutta ja hallintaa, on syytä mainita esimerkiksi:
- Omistusoikeuden hankkimisen tai päättymisen perusta on vieraanvaraisuus muiden henkilöiden hyväksi.
- Omaisuuden tuhoaminen tai tuhoaminen.
- Vastuuvapauslauseke omistusoikeudesta.
- Hävittämismahdollisuus, käyttö ja omistusoikeus muissa lain mukaisissa tapauksissa.
Omistusoikeuden päättämisperustejärjestelmässä säädetään vain henkilön vapaaehtoisesta menetyksestä omaisuusominaisuuksissaan. Laissa säädetään kuitenkin poikkeustapauksista. Erityisesti yksi seuraavista tapahtumista voi toimia perustana omistusoikeuksien pakkotunnistamiselle:
- Henkilön omistamien kiinteistöjen sulkeminen velvoitteiden täyttämiseksi.
- Huonosti hoidettujen kotieläinten, kulttuuriomaisuuden lunastus.
- Kiinteistön luovutus maan hankkimisesta.
- Takavarikointi.
- Kiinteistön luovutus, jonka omistaminen tällä lailla ei ole mahdollista.
- Pakkolunastuksesta.
- Omaisuuden luovuttaminen 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa 252, 4 kohta, 272, 2 kohta, samoin 282, 293, 285 siviililaki.
Valtion (tai kuntien) omistusoikeuden päättymisen perustana on omistajan päätös ja yksityistämistä koskevan lainsäädännön mukainen menettely. Tällöin omaisuus luovutetaan oikeushenkilöiden tai siviilien hyväksi. Tällöin omaisuusoikeuden hankkija on velvollinen korvaamaan esineen arvon ja muut tappiot 1 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti. 306 GK.
luokitus
Seuraavat luokat on annettu oikeuskirjallisuudessa:
- Omistusoikeuden vapaaehtoiset perusteet.
- Omaisuuden käytön, hävittämisen ja omistamisen menetys objektiivisista syistä.
- Omistusoikeuden pakkolunastuksen perusteet.
Ensimmäinen luokka sisältää myynti-, lahja-, vaihtokaupat ja muut asiat. Oman omaisuuden tuhoaminen toimii myös perustana yksityisoikeuden lopettamiselle. Näihin tapauksiin sisältyy kulutusprosessi tai asioiden käsittely. Näissä tilanteissa yhden kiinteistön omistusoikeus korvataan sillä, mutta toisen aineellisen arvon suhteen. Henkilö voi vapaasta tahdostaan kieltäytyä käyttämästä jotain asiaa, sitä käyttämästä ja omistavaa. Tappio omistusoikeuden päättymisen perustana ei riipu asianomistajan tahdosta.Näin voi tapahtua, kun omaisuus katoaa. Jos samaan aikaan osa siitä on tallennettu tai jätettä, niin omistajaoikeuden omistaja. Menetys tapahtuu, kun esine häviää ja sen jälkeen kun se on toisen henkilön haltuunotto, hävitys ja käyttö. Tätä säännöstä säädetään 1 artiklassa. 227, 228 siviililaki. Tällaisissa tapauksissa perusteet ovat voimassa. omavarainen resepti ja muut säädöksissä vahvistetut tilanteet.
Omaisuuden takavarikointi
Siviililaki sisältää melko kattavan luettelon tapauksista, joissa omistajalle voidaan viedä hänen oikeutensa asiaan. Kaikkien näiden vaihtoehtojen ei pitäisi kuitenkaan olla ristiriidassa art. 35, perustuslain 3 osa. Siinä sanotaan, että keneltäkään ei saa riistää omaisuutta, paitsi tuomioistuimen määräyksellä. Kiinteistön omistajalta menetetyssä tapauksessa omistusoikeuden päättymisen perustana on omistajan virheellinen käyttäytyminen. Lisäksi laissa säädetään, että esineen saa takavarikoida omaisuudesta riippumatta, jos se johtuu maan tai yhteiskunnan eduista. 
kansallistaminen
Se edustaa organisaatioiden ja kansalaisten omaisuuden liikkumista valtion omistuksessa. Siviililaki ei kuvaa kansallistamisen syitä. Ne määräytyvät kuitenkin valtion edun mukaan eivätkä ole riippuvaisia omistajien tahdosta. Kansallistaminen on sallittua tietyin edellytyksin. Erityisesti tähän omistusoikeuden päättymisen perusteeseen sisältyy tappioiden ja omaisuuden arvon korvaaminen lain sääntelemällä tavalla Art. 306 CC. Siitä huolimatta viittaus tähän normatiiviseen säädökseen ei täysin vastaa EY: n perustamissopimuksen art. Perustuslain 35 kohta. Erityisesti siinä todetaan, että kansalaisten ja järjestöjen pakollinen omaisuuden riistäminen voidaan toteuttaa vain, jos samat ja alustavat korvaukset maksetaan. 
Kuten tiedätte, perustuslain määräyksillä on kiistaton etusija muihin normeihin verrattuna. Tämä tarkoittaa, että kun hyväksytään liittovaltion laki aineellisten hyödykkeiden takavarikoimisesta organisaatioilta ja kansalaisilta (kansallistaminen), sen säännöksillä olisi määritettävä omaisuuden vastaavan, alustavan korvauksen menettely. Normeissa määrätään myös korvauksesta osakkeen arvosta. Korvauksen jälkeen omistaja menettää oikeuden siihen. Oikeuden päätöksen mukaan omistaja menettää mahdollisuuden käyttää, hävittää ja omistaa omistamatonta asiaa. Oikeusjutun tekee paikallishallinto.
vika
Organisaatio tai siviili voi vapaaehtoisesti vetäytyä omaisuuden käytöstä, hävittämisestä ja omistamisesta. Siitä huolimatta, tässä kanteessa ei tarkoiteta esineeseen liittyvien omistajan velvollisuuksien ja oikeuksien päättymistä ennen kuin toinen henkilö on hankkinut oikeuden omistaa se. Kieltäytyminen voi tulla yksinomaan kansalaisen tai organisaation toimesta. Tämä tarkoittaa, että valtio ja muut viranomaiset (kunnalliset, alueelliset ja muut viranomaiset) eivät voi vetäytyä omistamistaan heille kuuluvaan omaisuuteen. Lisäksi laissa säädetään viimeksi mainitun mahdollisuuksien menettämisestä muista syistä. Omistusoikeuden vapaaehtoiset perusteet toteutetaan kahdella tavalla. Omistaja voi ilmoittaa tämän suoraan tai ryhtyä toimiin, jotka osoittavat selvästi hänen aikomuksensa. Jälkimmäinen vaihtoehto on itse asiassa lähellä sellaista asiaa kuin "hylätty asia". Kuten edellä mainittiin, kieltäytyminen ei tarkoita omistajan poistamista velvoitteista ylläpitää omaisuutta. Lisäksi hän on vastuussa muiden henkilöiden asioihin aiheuttamista vahingoista, on velvollinen maksamaan veroa.
Varallisuuden lunastaminen
Tämä omistusoikeuden päättymisperuste tapahtuu, kun omistajalla on hallussaan asioita, joita pidetään erityisen arvokkaina tai viranomaisten suojelemana, mutta jotka sisältävät ne omistamattomiksi. Tämä puolestaan voi johtaa niiden erityisen merkityksen menettämiseen.Tällainen omaisuus voidaan lunastaa tai myydä julkisessa huutokaupassa tuomioistuimen päätöksellä. Tässä tapauksessa omistajalle korvataan kiinteistön arvo. Takaisinostoissa osapuolet määräävät korvauksen määrän riitatapauksissa tuomioistuimen toimesta. 
Laissa ei säädetä tarpeesta ilmoittaa etukäteen omistajalle tulevasta lunastuksesta. Vuoden 1978 laissa määriteltiin luettelo henkisistä ja aineellisista esineistä, joilla on erityistä arvoa ja jotka ovat tärkeitä kulttuurin ja historian säilyttämiselle ja kehittämiselle. Luetteloa kuitenkin päivitetään jatkuvasti. Tältä osin 9. lokakuuta 1992 annetussa laissa määritetään, että luettelon (maan kulttuuriperinnön koostumuksen) laatii hallitus Venäjän federaation muodostavien yksiköiden ehdotuksesta ja sopi korkeimman neuvoston kanssa asiantuntija (riippumattomien) komission päätelmien mukaisesti.
Eläinten lunastaminen
Tämä omistusoikeuden päättymisperuste tapahtuu, jos omistajaa kohdellaan väärin lemmikkein. Jos suhtautuminen eläimiin tunnustetaan selvästi ihmiskunnan periaatteiden vastaiseksi, niin ne voidaan poistaa omistajalta. Lunnauksen suorittaa henkilö, joka on jättänyt asiaa koskevan vaatimuksen tuomioistuimelle. Tuomari päättää lunastuksen kustannukset kiistanalaisessa tilanteessa. Tässä säännöksessä säädetään eläinten suojelemisesta epäinhimilliseltä kohtelulta.
pakkoluovutus
Luonnonkatastrofien, onnettomuuksien, episoottien, epidemioiden ja muiden poikkeuksellisten olosuhteiden varalta omaisuus voidaan takavarikoida yleisen edun mukaisilla järjestöillä ja kansalaisilla valtion elinten päätöksen mukaisesti. Tässä tapauksessa on noudatettava vieraantumismenettelyä, jonka mukaan esineen (esine) arvo palautetaan omistajalle. Omistaja voi haastaa tuomioistuimessa vaaditun omaisuuden korvauksen (korvauksen). Luovutuksen vuoksi vieraantumisen aiheuttaneet olosuhteet omistajalla on oikeus vaatia omistusoikeuden palauttamista oikeudenkäynnissä. Tämä tapaus eroaa muista siinä, että siihen viitataan hätätilanteet joissa tarvitaan kiireellisesti jonkin asian peruuttaminen henkilöltä. Vaatimuksen tarkoituksena ei ole tukahduttaa omistajan toimia, vaan varmistaa turvallisuus, pelastaa omaisuus, tuhota tartuntalähde jne. 
Tämän vuoksi takavarikointi suoritetaan hallinnollisella päätöksellä ilman vastaavaa ennakkohyvitystä kustannuksista. Tämä puolestaan on vastoin art. Perustuslain 35 pykälä. Vaadittu asia on siirrettävä valtion omistukseen, siirrettävä erityisten elinten hallussa. Peruuttamisen ehdoista ja menettelystä säädetään erityisellä säädöksellä. Omistaja voi riitauttaa vaaditun omaisuuden arvostuksen tuomioistuimessa. Hyväksytyn uuden säännöksen mukaan omistajalla on mahdollisuus vaatia takavarikoidun esineen palauttamista sen jälkeen, kun tämän tosiseikan provosoineet olosuhteet ovat päättyneet. Normaatti ei määrittele paluuprosessin osapuolten omaisuussuhteita.
takavarikointi
Laissa säädetään tapauksista, joissa omaisuus voidaan takavarikoida omistajalta ilmaiseksi. Tämän kanteen perustana oleva omistusoikeuksien päättyminen on tuomioistuimen päätös, jolla määrätään seuraamuksia laittoman teon tai muun rikoksen tekemisestä. Laissa säädetyissä tapauksissa menetetyksi tuomitseminen voidaan suorittaa hallinnollisesti. Omistaja voi siten valittaa päätöksestä takavarikoinnista oikeusviranomaiseen. 
Takavarikointi määrätään rikosoikeudellisena rangaistuksena tuomitsemisesta erityisen vakavista rikoksista, jotka on tehty henkilökohtaisen hyödyn vuoksi. Omaisuuden takavarikointi tällä tavoin suoritetaan vain sellaisissa tapauksissa, joista määrätään CPC: n erityisessä osassa.Tuomitulle tai hänen huollettavanaan oleville henkilöille tarvittavaa omaisuutta ei menetetyksi menetetyksi tuomitsemiseen rikoslaissa vahvistetun luettelon mukaisesti.
Tontit
Omaisuussuhteiden järjestelmässä on sellainen asia kuin "käyttöjärjestyksen määrittäminen". Tässä tapauksessa tämä tarkoittaa yhteisen omaisuuden osan jakamista myöhemmin yksinomaiseen käyttöön ja omistamiseen. Sama menettely vahvistetaan maa-alueille. Jaetulla ja lähetetyllä osalla on tietty koko ja rajat. Samanaikaisesti yksittäisiä maapaloja voidaan pitää tai ei voida pitää yleisessä käytössä kulkiessaan tai kulkiessaan päärakenteeseen tai apurakennuksiin ja tiloihin. Minkä tahansa omaisuuden jakaminen, toisin kuin käyttöjärjestyksen määrittäminen, kun sitä tarkastellaan siviilioikeuden normien mukaisesti, toimii yhtenä tapana lopettaa omistusoikeus. Tässä tapauksessa objektin perusteella muodostetaan useita itsenäisiä uusia.
Tämä määräys voidaan kokonaan katsoa liittyvän kiinteistöihin, jotka ovat kiinteistöjä. Tämän mukaisesti jako voidaan jakaa, jos se kuuluu oikeudellisesti henkilöille yhteinen omaisuus. Näitä toimia suoritettaessa on tarpeen ottaa huomioon maakoodeksissa vahvistetun järjestyksen erityispiirteet. Yksi niistä on, että jako voidaan jakaa, jos se on jaettavissa.
