Asuntolainasta (omaisuuden pantista) annetun lain mukaan oikeussuhteiden osapuolet tekevät vastaavan sopimuksen. Sen ehtojen mukaan yhdellä osallistujalla, velvoitteen velkojalla, on oikeus täyttää rahalliset vaatimuksensa. Perintä tapahtuu pantin kohteena olevan esineen arvosta. Omaisuus, josta tällainen sopimus allekirjoitetaan, jää velallisen käyttöön ja hallussaan. Tarkastellaan yksityiskohtaisemmin kiinnityksiä koskevaa lakia (kiinteistöjen kiinnitys).
Normatiivinen sääntely
Edellä mainitun sopimuksen mukaisesti syntyviin asuntolainasuhteisiin sovelletaan vakuuksia koskevia sääntöjä. Yleiset vaatimukset sisältyvät siviililakiin. Yritysten, maan, asuntojen, rakenteiden ja muiden kiinteiden esineiden pantti syntyy siltä osin kuin tämän kiinteistön liikkuminen on sallittua liittovaltion lain mukaisesti.
sitoutuminen
Asuntolainat voidaan perustaa varmistaakseen lainasopimuksen, lainasopimuksen ehtojen noudattamisen. Velvoite voi johtua myynnistä, sopimuksesta, vuokrasuhteista, vahingoista, ellei laissa toisin säädetä. Asuntolainoja koskevassa laissa säädetään velkojan ja velallisen kirjanpidosta, jos ne toimivat oikeushenkilönä.
vaatimuksista
Asuntolainoja koskevassa liittovaltion laissa määrätään, että sopimuksen kohteena on pääomavelan palauttaminen kokonaan tai osittain sopimuksen mukaisesti. Kauppaa tehtäessä voidaan antaa korkoa. Tällöin asuntolaina, joka on perustettu velvoitteiden täyttämiseksi, varmistaa niiden maksamisen. Ellei sopimuksessa toisin määrätä, asuntolainalaissa määrätään myös maksujen suorittamisesta, jotka:
- Vahingonkorvauksena tai sakkona (menetetyksi, sakkoksi) sopimuksen noudattamatta jättämisen, suorituksen viivästymisen tai muun sopimusehtojen rikkomisen tapauksessa.
- Muiden ihmisten rahan väärinkäyttöä varten perustetun koron muodossa.
- Kuinka korvataan oikeudenkäyntikulut ja muut niihin liittyvät kulut suljetun omaisuuden palauttaminen.
- Korvauksena järjestelyn toteuttamisen kustannuksista.
Asuntolakilaki sallii kiinteän määrän saatavien asettamisen. Sen ei tulisi ylittää velallisen velvoitteita. Muuten vaatimuksia ei pidetä asuntolainan vakuutena. Poikkeuksia ovat 3 ja 4 kohdassa (edellä) tarkoitetut tilanteet, samoin kuin 1 artiklassa tarkoitetut tilanteet. 4 Liittovaltion laki nro 102.
Asuntolainalaki: Lisäkustannusten turvaaminen
Jos luotonantaja on sopimusehtojen nojalla tai omaisuuden eheyden säilyttämisen vuoksi pakko kattaa sen ylläpidosta tai suojaamisesta aiheutuvat kustannukset, hänellä on oikeus saada korvaus näistä kustannuksista. Menokorvausta maksetaan myös siinä tapauksessa, että määritelty yhteisö maksaa takaisin tämän laitoksen verot ja palkkiot, yleishyödylliset laskut. Korvaus maksetaan kiinnitetyn omaisuuden kustannuksella.
Kiinteistön kuvaus
Asuntolainoja (lupauksia) koskevassa liittovaltion laissa vahvistetaan esineluokat, jotka voivat toimia sopimuksen kohteena. Ominaisuutta määritettäessä normatiivisella säädöksellä viitataan 1 pykälän 1 momenttiin. 130 GK. Normin mukaan omaisuutta voidaan kiinnittää asuntolainasopimuksella, jonka oikeus rekisteröidään valtion rekisteröintimenettelyssä määrätyllä tavalla. Lisäksi sopimuksen aiheena voi olla:
- Muut kuin 1 artiklassa tarkoitetut tontit 63 kommentti lakia.
- Liiketoiminnan aikana toimivat rakennukset, rakennelmat, yritykset ja muut pääomarakennustyöt.
- Huoneistot, talot ja niiden osat, mukaan lukien yksi tai useampi eristetty huone.
- Puutarhatalot, mökit, autotallit ja muut kuluttajakäyttöön tarkoitetut rakennukset.
- Laivat / ilma-alukset, avaruusobjektit, sisävesialukset.
Tärkeä kohta
Rakennukset, mukaan lukien asuinrakennukset, jotka liittyvät suoraan maa-alueiden jakamiseen, voivat olla asuntolainasopimuksen alaisia, jollei tämän artiklan säännöistä muuta johdu. 69 kommentti lakia. Tontteja, joille valtion omaisuutta ei ole rajoitettu, oikeuksien rekisteröinnin puuttuminen ei ole esteenä kyseessä olevan oikeussuhteen syntymiselle.
Säännöt
Nykyisessä asuntolainalaissa määrätään, että sopimuksen kohteena oleva asia ja sen etuyhteydet ovat kokonaisuuksia. Sitä säädetään Art. 135 CC. Tämä tarkoittaa, että omaisuuserät luovutetaan yhdessä kaupan päätarkoituksen kanssa. Muista voidaan määrätä sopimuksessa. Asia, jonka luonnollinen osa on mahdoton muuttamatta tarkoitustaan, ei voi toimia itsenäisenä kaupan kohteena. Asuntolaissa säädetään näiden sääntöjen soveltamisesta vuokrasopimukseen, oman pääoman ehtoinen osallistuminen rakentamiseen.
Oikeus tarjota omaisuutta
Asuntolaki vaatii lainanantajaa. Se koostuu siitä, että sopimuksen kohteena olevan kiinteistön on kuuluttava hänelle omistuksen tai taloudellisen hallinnon perusteella. Ei saa suojata vaatimuksia liikkeestä vedetyltä omaisuudelta, jota ei voida periä, ja myös sille, jolla yksityistäminen on annettu tai kielletty. Kiinteistökiinnitystä koskeva laki sallii vuokraoikeuksien käytön sopimuksen kohteena. Lisäksi sopimuksen tekemiseksi tarvitaan vuokranantajan suostumus. Tällainen oletus on mahdollinen, jos lakia tai kiinteistöjen luovutusta koskevassa sopimuksessa ei toisin määrätä. Perustetaan 3 artiklan 3 kohtaan. CC-tapauksissa 335 esineen laillisen omistajan tai sitä käyttävän henkilön suostumus taloushallintolaki.
Yhteinen yhteisomistus
Tällaista omaisuutta voidaan kiinnittää kaikkien laillisten omistajien suostumuksella. Se on toimitettava kirjallisesti. Jaetulla omistuksella osallistujalla on oikeus panttaa omaisuutensa ilman muiden omistajien suostumusta. Kun suljetaan esineen tämän osan myynti, asetetaan Art. 250 ja art. 255 CC osto-oikeudesta.
sopimus
Se on siviililain yleisten sääntöjen mukainen. Sopimuksessa on oltava tiedot asuntolainan aiheesta, arviointi, eräpäivä ja velvoitteiden määrä. Osapuolilla on oikeus tarjota edellytykset omaisuuden mahdolliselle hyödyntämiselle tuomioistuimen ulkopuolella tai menettely ja menetelmät sen toteuttamiseksi riidan ratkaisemiseksi tuomioistuimessa. Ne voidaan laatia erillisenä sopimuksena. Asuntolainsopimukseen sovellettavassa laissa vahvistettuja muotoa ja valtion rekisteröintiä koskevia säännöksiä sovelletaan siihen.
aihe
Sopimuksessa on ilmoitettava esineen nimi ja sijainti. Asiakirjassa on kuvaus, joka riittää aiheen tunnistamiseen. Sopimuksessa olisi myös ilmoitettava laki, jonka mukaan esine kuuluu velkojalle, sekä sen elimen nimi, jolla on valtuudet suorittaa valtion rekisteröinti omaisuutta, joka on sen rekisteröinyt. Jos kohde on vuokrasopimus, sen termi olisi ilmoitettava. 
arviointi
Se määritetään lakien nojalla velkojan ja velallisen sopimuksella. Jos sopimuksen aiheena on maa, silloin, kun sopimuksen tarkoituksena on maa. Tarkasteltavana olevan liittovaltion lain 67 kohta. Kohteen arvo annetaan sopimuksessa rahana.Kunnallisen / valtion omaisuuden kiinnityksellä tämä menettely suoritetaan liittovaltion laissa vahvistettujen vaatimusten mukaisesti. Jos sopimuksen kohde on valtion tai Moskovan alueen omistuksessa oleva puutteellinen rakennus, arvostus tehdään markkina-arvoon. Tämä kohta sisältyy 13. marraskuuta 2001 annettuun lakiin (liittovaltion laki nro 143).
olosuhteet
Asuntolainan turvaava velvoite kutsutaan sopimukseen ilmoittamalla määrä, peruste, jonka perusteella se syntyi, ja sen suorittamiselle asetettu määräaika. Jos sopimus perustuu sopimukseen, sen osapuolet, allekirjoittamisen paikka ja päivämäärä on nimettävä. Jos sopimuksessa määrätään, että velvoitteen määrä vahvistetaan myöhemmin, on ilmoitettava menettely ja muut sen määrittämisen kannalta välttämättömät ehdot. Vaatimusten täyttäminen voidaan suorittaa osittain. Tällöin sopimuksessa olisi ilmoitettava asiaankuuluvien maksujen tiheys ja suuruus. Jos erityisiä maksettavia määriä ei määritetä, on annettava edellytykset, joiden perusteella ne voidaan määrittää.
lisäksi
Jos pantinhaltijan (velkojan) oikeudet varmennetaan asuntolainalla (käsiteltävänä olevan lain 113 pykälän mukaan), niin asuntolainasopimuksessa on oltava viitteitä siitä. Sääntelyasiakirjassa kuitenkin säädetään poikkeuksista. Niitä edustaa lain nojalla asuntolainan antaminen asuntolainalla. Tätä kohtaa täydensi liittovaltion laki nro 18 14. helmikuuta 2002.
