Kotitalousomaisuus: koostumus, omistaja, huolto, korjaus, käyttö, vahingot. Mitä yhteiseen omaisuuteen sovelletaan?

Kysymys siitä, mikä liittyy yhteiseen omaisuuteen, on tällä hetkellä melko merkityksellinen. Hyvin usein sen laiton vieraantuminen tapahtuu. Asiantuntijoiden mukaan pakollisen luettelon käyttöönotto tietyin aikavälein voisi lievittää jännitteitä tässä asiassa.

Kotitalousomaisuus: Venäjän federaation LCD

Lain 36 §: ssä annetaan säännökset oikeuksista esineisiin asuintaloissa. Erityisesti normissa määrätään, että jokaisella yhteisen talon omistajalla on rakennuksessa alueita, jotka eivät ole osia asunnoista ja jotka on tarkoitettu palvelemaan enemmän kuin yhtä huonetta rakennuksessa. Näitä ovat muun muassa hissit ja akselit, portaat, käytävät, ullakot, tekniset kerrokset, kellarit, joissa tekninen viestintä sijaitsee. Näiden tilojen kokoa voidaan pienentää jälleenrakentamisen avulla vain kaikkien laillisten omistajien suostumuksella. Yhteisen talon omaisuus voidaan päätöksellä siirtää kokonaan tai osittain muille henkilöille käytettäväksi, jos tällä toiminnalla ei loukata oikeushenkilöiden ja kansalaisten etuja ja oikeuksia. Asuntolaissa on muita säännöksiä. Erityisesti se määrittelee menettelytavan, jonka mukaisesti kunnallinen omaisuus voidaan jakaa ja luovuttaa, sekä merkit, joiden avulla esineet sen tunnistavat.

GK

Art. Siviililain 244 §: n mukaan omaisuus, joka on kahden tai useamman henkilön laillisessa hallussa, kuuluu heille yhteisomistuksen oikeudessa. Tässä tapauksessa kunkin tutkittavan osuudet voidaan määrittää. Tämäntyyppinen omaisuus syntyy suhteessa omaisuuteen, joka on jakamattomana (sitä ei voi jakaa muuttamatta tarkoitusta tai jota ei lain mukaan jaeta). Tässä tapauksessa voit asettaa kunkin omistajan osuuden. Jos niiden kokoa ei voida määrittää, niin Art. 245 GK heitä pidetään tasa-arvoisina. Yhteisen omaisuuden osakkeiden määrittämistä säätelee art. 37 Asumiskoodi. Normin mukaan arvo on verrannollinen alaan kuuluvien tilojen kokonaispinta-alaan. Osuus voidaan siten laskea. Tätä varten omistajan tilojen pinta-ala (laki valtion rekisteröinnistä annetun lain mukaan) tulisi jakaa talon muiden kuin asuin- ja asuintilojen pinta-alojen summalla (STT: n mukaan). Vastaanotettu osake voidaan rekisteröidä rekisteriin ja merkitä sertifikaattiin. Yhteiskunnallisen omaisuuden käytöstä vastaavat kyseisten tilojen lailliset omistajat. Esineiden siirto käyttöön muille henkilöille tapahtuu kaikkien asukkaiden yhtiökokouksen päätöksellä.

kellareihin

Ne, kuten edellä mainittiin, ovat pääsääntöisesti osa yhteistä omaisuutta. On huomattava, että laillisten omistajien oikeuksien tunnustaminen kellareihin on kirjattu perustuslakituomioistuimeen. Samaan aikaan käytännössä nämä tilat eivät aina toimi yhteisenä talon omaisuutena.

Sääntelyn selitykset

Art. Yhteiseen talon omaisuuteen sovelletaan siviililain 290 s. 1. Erityisesti normissa todetaan, että koehenkilöt omistavat terveys-, sähkö-, mekaaniset ja muut laitteet, tukirakenteet, useampaa kuin yhtä huoneistoa palvelevat tilat. Edellä oleva taide. Asuntolain 36 kappale sisältää täydellisemmän luettelon.Normien analysointi antaa johtopäätöksen, että yhteiseen omaisuuteen kuuluvat tilat eivät voi toimia osana asuntoa tai muuta esinettä tässä rakennuksessa, joka on henkilökohtaisesti laillisessa hallussa. On huomattava vielä yksi tärkeä seikka. Kohdassa. Annettujen sääntöjen merkityksessä yhteinen omaisuus Tilojen sitä osaa, jota ei ole eristetty ainoalle omistajalle kuuluvasta alueesta, ei voida sisällyttää toimitiloihin. Siksi oikeudellisia järjestelmiä voi olla kaksi. Ensimmäisessä tapauksessa puhumme talon yhteisestä omaisuudesta. Tässä tilanteessa oikeussuhteiden osanottajat ovat kaikki tilojen omistajia, kun kunkin osakkeen koko määritetään. Toisessa tapauksessa on itsenäinen esine (tai useita), jotka ovat yksin tai yhteisessä omistuksessa. Näiden oikeuksien syntymisen perusteet eivät kuitenkaan liity kiinteistön käyttötarkoitukseen palvelevana ja ylimääräisenä.

Perustuslakituomioistuimen lausunto

Päätöksessä nro 489 О-О todetaan, että tilat, jotka eivät toimi osina asuntoja, kuuluvat yhteiseen taloon, jos ne sisältävät laitteita, joita käytetään omistajien tarpeiden ja tarpeiden palvelemiseen. Heillä ei ole itsenäistä tarkoitusta. Niissä sijaitsevien laitteiden tavoin tällaisia ​​tiloja käytetään palvelemaan useita tai kaikkia asuinrakennuksen tiloja. Samanaikaisesti tuomarit kiinnittivat huomiota siihen, että yhteiseen omaisuuteen liittyvien muiden kuin asuinalueiden lisäksi rakennuksessa voi olla myös muita vastaavia, itsenäiseen käyttöön tarkoitettuja esineitä. Ne tunnustetaan kiinteistöiksi. Tällaiset tilat toimivat itsenäisinä kansalaisoikeuksien kohteina. Niiden oikeudellinen asema eroaa siis asumisasetusten 36 artiklassa ja 290 siviililakien 290 artiklassa vahvistetusta sääntelyjärjestelmästä.

Välimiesoikeuden selvennykset

Olisi sanottava, että Neuvostoliiton ajoissa rakennetuissa taloissa on melko vaikea erottaa muita kuin asuintaloja, jotka suorittavat yksinomaan palvelevia toimintoja, samanlaisesta esineestä, mutta itsenäiseen käyttöön. Ratkaisu tähän ongelmaan edellyttää todellisten olosuhteiden huomioon ottamista, ja se sisältyy välimiesoikeuksien ja yleisen toimivallan oikeuslaitosten toimivaltaan. Samaan aikaan ydinvoimalaitosten käytäntö, joka on kehittynyt koko ajan päätöksen N: o 489 OO tekemisestä lähtien asuntojen omistajien ja heidän edustajiensa suureksi yllätykseksi, on osoittanut, että kellarityyppiset tilat, joiden historiallinen tarkoitus on sijoittaa kenkäkauppoja, apteekkeja ja muita instituutioita ja organisaatioita , useimmissa tapauksissa ei pidetä yhteisenä omaisuutena. Uusissa rakennuksissa tällaisten esineiden oikeudellinen järjestelmä on avoimempi. Välimiestuomarit tunnustavat useimmiten jaetun omistajuutensa.

Tärkeä kohta

Art. Asuntolain 36 §: ssä todetaan nimenomaisesti, että yhteisomistus ei välttämättä esiinny talon millään kellariosalla, vaan vain teknisissä tiloissa. Kohteen asianmukainen pätevyys määräytyy useiden tekijöiden perusteella. Esimerkiksi voi olla tarve avoimelle ja pysyvälle pääsylle siinä sijaitseviin laitteisiin. Sillä välin läsnäolo yleishyödyllisissä laitoksissa ei ole riittävä perusta sen teknisen tunnustamisen kannalta. Siksi sitä ei pidetä yhteisön omaisuutena.

Yhteisen omaisuuden ylläpito ja korjaus

Tilojen kunnossa tulisi olla:

1. Turvallisuuden ja luotettavuuden noudattaminen.
2. Yhteisen omaisuuden edullinen käyttö. Tähän sisältyy myös maa, jolla asuintalo sijaitsee.
3. Turvallisuus ihmisten terveydelle ja hengelle, oikeushenkilöiden ja kansalaisten sekä kuntaan ja valtioon kuuluvien henkilöiden aineellisten arvojen turvallisuus.
4. Omistajan ja muun yhteisön laillisten etujen ja oikeuksien noudattaminen.
5. Viestintätekniikan, mittauslaitteiden ja muiden yhteiseen omaisuuteen kuuluvien laitteiden jatkuva valmius tarjota tarkoituksenmukaisia ​​palveluita MKD: n tiloissa asuville henkilöille.
6. Ylläpidetään rakenteen asianmukaista arkkitehtonista ulkonäköä suunnitteludokumentaation mukaisesti.

Keskeiset tapahtumat

Yhteisen omaisuuden sisältö sisältää erilaisia ​​toimia. Ne riippuvat suunnitteluominaisuuksista, fyysisen heikkenemisen tasosta, tilojen teknisestä kunnosta ja asuinrakenteen sijaintiolosuhteista. Näiden tekijöiden mukaisesti yhteisen omaisuuden sisältöön voi kuulua:

1. Esineiden tarkastus. Sen toteuttavat tilojen omistajat ja vastuuhenkilöt. Tarkastuksen aikana paljastetaan tilojen kunnon epäjohdonmukaisuus lain asettamien vaatimusten kanssa, yhteisen omaisuuden vahingoittuminen, turvallisuuden, ihmisten terveyden ja hengen uhat.
2. Valaistus.
3. Tarjoaa säädöksissä vahvistetut kosteus- ja lämpötilatasot.
4. Terveyden ja hygienian puhdistus ja tilojen, maan puhdistus.
5. Nestemäisen ja kiinteän kotitalousjätteen kerääminen ja sitä seuraava siirtäminen. Näihin kuuluvat muun muassa yksittäisten yrittäjien ja muualla kuin asuintiloissa toimivien organisaatioiden toiminnan seurauksena syntyvät jätteet.
6. Yhteisen omaisuuden ylläpito ja kunnossapito.
7. Paloturvallisuustoimenpiteet lain mukaisesti.
8. Kausittaisen toiminnan valmistelutyöt.
9. Vihreän alueen ja maisemointielementtien sekä muiden käyttö-, kunnossapito- ja esineiden hoito, jotka sijaitsevat tontissa, joka on osa yhteistä talon omaisuutta.

Asuinrakennuksen lailliset omistajat voivat suorittaa edellä mainitut toiminnot itsenäisesti tai ottaa siihen käyttöön muita henkilöitä.

Tarkastusten ominaisuudet

Ne riippuvat tavasta, jolla hallitset MCD: tä. Tarkastukset voivat suorittaa omistajat, heidän mukanaan tulevat henkilöt rakentamista koskevan sopimuksen ja teknisen asiantuntemuksen mukaisesti. Näitä toimia voivat suorittaa myös vastuulliset yksiköt, jotka toimivat HOA: n, asunto-osuuskunnan tai muun erikoistuneen kuluttajaosuuskunnan hallintorakenteiden virkamiehinä. Tarkastuksen tulokset dokumentoidaan laissa. Se toimii perustana päätöksentekijöille tai asunnonomistajille päätöksenteossa tarkastettavien esineiden lainmukaisuudesta tai noudattamatta jättämisestä sekä toteuttaa tarvittavat toimenpiteet havaittujen puutteiden, vaurioiden, toimintahäiriöiden poistamiseksi.

poikkeukset

Kohteiden ylläpitotoimenpiteisiin eivät kuulu:

1. Huoneiden ikkunoiden ja ovien, parvekkeiden huolto, eristys ja korjaus, vahingoittuneen (särkyneen) lasin korvaaminen tiloissa, jotka eivät ole yhteisiä.
2. MKD: n alueeseen kuulumattomien alueiden puhdistus ja puhdistus, niiden puutarhanhoito ja kunnostaminen, niillä olevien osien hoito. Viimeksi mainittuihin, mukaan lukien, kuuluvat kukkapenkit, nurmikot, pensaat, puut. Nämä toimet suorittavat kyseisten kohteiden omistajat.

Vastuulliset yksiköt

Yhteisen omaisuuden asianmukainen ylläpito ja ylläpito suoritetaan MKD: n hallinnosta riippuen:

1. Tilojen lailliset omistajat. He tekevät asianmukaisen sopimuksen hallinto-organisaation tai henkilöiden kanssa, jotka tarjoavat palveluja tai suorittavat edellä mainitut työt.
2. Asunnonomistajayhdistys, asuntoosuuskunta tai muu erikoistunut kuluttajaosuuskunta. Omaisuuden ylläpito taataan tässä tapauksessa jäsenyyteen näissä yhdistyksissä tai tekemällä sopimuksia kansalaisille, jotka eivät ole niiden jäseniä.

Esineen kulumisen varoitus

Yhteiseen omaisuuteen kuuluvien esineiden kunnossapito suoritetaan asukkaiden kokouksessa tehdyn päätöksen mukaisesti.Hyväksytyn työluettelon tulisi varmistaa ennenaikaisen kulumisen estäminen ja käyttö- ja suoritusindikaattorien ylläpitäminen sekä toimintahäiriöiden, vaurioiden ja vikojen poistaminen. Kunnossapitoon ei liity seinää kiinnittävien hissien vaihtoa. Työ ei sisällä muiden kuin asuin- tai asuintilojen ovien, niiden sisällä olevien ikkunoiden vianetsintää, jos ne ovat tutkimuksen kohteen yksilöiden omistuksessa. Nämä toiminnot suorittavat omistajat.

Jos fyysisen kulumisen aste on saavuttanut teknisiä määräyksiä koskevassa lainsäädännössä vahvistetun suurimman sallitun indikaattorin eikä takaa ihmisten terveyden ja turvallisuuden turvallisuutta, muodostaa uhan kunnallisille, valtion aineellisille arvoille ja kansalaisille ja oikeushenkilöille kuuluville esineille, MKD: n tilojen laillisten omistajien on vaadittava välittömästi toteutettava tarvittavat toimenpiteet tilanteen korjaamiseksi. Tätä varten kokous päättää merkittävän uudistuksen toteuttamisesta. Omistajat tai vastuuhenkilöt, samoin kuin liittovaltion toimeenpanoelimen edustajat, alueelliset rakenteet, joilla on valtuudet valvoa asuntorahaston toimintaa ja kuntoa liittovaltion lain ja muiden säännösten mukaisten asiakirjojen mukaisesti, päättävät sen, että omaisuus saavuttaa vahvistettujen turvallisuuden ja luotettavuuden enimmäismäärien tason. Sen tulokset kirjataan vastaavaan säädökseen.