Niitä on erilaisia omistusmuoto maahan. Yleisesti ottaen on ymmärrettävä, että yksi sivusto kuuluu useille ihmisille samanaikaisesti. Tässä tapauksessa ei ole sekoitettua, kollektiivista tai muunlaista maanomistusta. Aiheita on vain useita. 
Tärkeimmät ominaisuudet
Yhteinen omaisuus voi olla jaettavissa tai jakamattomana. Jälkimmäisessä tapauksessa se voi olla peritty kiinteistö, jota suunnitteluominaisuuksien vuoksi ei voida jakaa. Tällainen on myös kerrostalon alla olevan maan omistusoikeus.
luokitus
Yhteinen omaisuus jaoteltu omaan pääomaan ja muuhun omaan pääomaan. Ensimmäinen, 3 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Siviililain 244 katsotaan olevan sääntö, ja toinen - poikkeus, josta on nimenomaisesti säädetty laissa. Tältä osin yhteisomistussopimuksen mukainen koulutus on suljettu pois, sillä se toimii normien vastaisesti. Tämä säännös on vahvistettu 1 artiklassa. 168 Siviililaki.
Velvoitteiden täyttäminen
Omistajan omaisuuteen sisältyy osuus tavanomaisesta laista. Tältä osin velkojat, jotka vaativat velvoitteiden täyttämistä, voivat ilmoittaa sulkevansa tällaiset yritykset. Aikaisempi lainsäädäntö ei sallinut tätä mahdollisuutta. Jos talossa on esimerkiksi yhteinen yhteisomistus, täytäntöönpanoosa on määritettävä rajoittamatta jäljellä olevia omistajia. Heillä on mahdollisuus ostaa tämä osa. Laissa sitä kutsutaan ennaltaehkäisevään ostoon.
Tämän vuoksi Art. Siviililain 255 h. 2 §: n nojalla velkoja voi vaatia velallista myymään osuutensa toiselle omistajalle. Tuotot menevät tässä tapauksessa lainan takaisinmaksuun. Keräilijän etujen mukaisesti kiinteistöjen myynti markkinahintaan (todellinen) hintaan eikä alennettuun hintaan, josta omistajat, ostajat tai vieraantuneet kiinteistöt voivat olla kiinnostuneita. Muut omistajat voivat kieltäytyä ostamasta osia. Tässä tapauksessa sille kuuluva omaisuus voidaan tuomioistuimen päätöksellä myydä julkisessa huutokaupassa.
Tämä säännös suojaa velallisen etuja, sillä tällä täytäntöönpanomenetelmällä voidaan saada suurin mahdollinen määrä. Samanaikaisesti velkoja ei voi itse hankkia omaisuutta. Muutoin tämä loukkaa omistajien ennaltaehkäisevää ostoa.
Niiden kieltäytyessä on mahdollista myydä yksinomaan julkisesta huutokaupasta. Tässä tapauksessa sellaiset manipulaatiot ovat mahdollisia, jos se on yhteisomistus taloon ja maahan. Henkilö, joka ei ole yhteydessä muihin osallistujiin, joilla on henkilökohtainen luottamus tai perhesuhteet, ei voi tulla toisen luokan oikeussuhteisiin. Jos kyseessä ei ole osakkeenomistus, velkoja voi vain vaatia velallisen omaisuuden luovuttamista. Ja vain tässä tapauksessa kiinteistöjä voidaan sulkea.
Kodin ja maan yhteisomistus
Tämä luokka vaatii pohjimmiltaan selkeän määritelmän yhteisen omaisuuden osallistujien omistajien osista. Talon ja maan yhteisomistuksesta säädetään lailla tai se määritetään sopimuksella. Perimisen yhteydessä osa yhden jonon seuraajista, sääntöjen mukaisesti, tunnustetaan tasavertaisiksi. Tämä säännös on vahvistettu 1 artiklassa. 532 h. 1 Siviililaki vuodelta 1964.
Jos osien kokoa koskevia ehtoja ei toimiteta osapuolten sopimuksella, ne asetetaan myös samoiksi. Tämä määräys on kirjattu art. Siviililain 245 s. 1.Tässä tapauksessa osallistujilla on mahdollisuus olla suoraan määrittämättä osuuttaan oikeudesta yhteiseen kiinteistöön. Tämä tarkoittaa heidän tasa-arvoaan - erottelua määrän perusteella. Lisäksi kerrostalon omistuksessa olevaa maata, kuten edellä mainittiin, pidetään jakamattomana. Tämä tarkoittaa, että jos alue siirrettiin lain nojalla kahdelle perilliselle, he eivät voi määrittää osuuttaan tontista rakennuksen alla. Et voi varata osaa asunnosta maan alla.
Uudet säännöt
Ne liittyvät parannuksiin, jotka yksi omistajista on tehnyt yhteiseen kiinteistöön. Nämä säännöt ovat merkityksellisiä, kun otetaan huomioon omaisuuden käytön suhteen jatkuva luonne. Laki antaa omistajille mahdollisuuden sopia osiensa vaihtamista koskevasta menettelystä kunkin omistaman osuuden mukaan omaisuuden lisäykseen. Jos tällaista sopimusta ei ole, 4 artiklan 3 kohdan säännöt 245 GK. Heidän mukaansa tehtyjen parannusten luonteella on arvoa.
Tärkeä kohta
Parannukset, jotka voidaan erottaa yhteisomistuksen pääkohteesta aiheuttamatta kohtuuttomia vahinkoja taloudelliselle tarkoitukselle yleisen säännön mukaisesti, siirtyvät niitä tehneen osallistujan omistukseen. Toisin sanoen ne eivät ole yhteisen omaisuuden kohdetta.
Sopimuksen mukaan parannukset voivat jäädä omaisuuteen. Tässä tapauksessa säädetään kuitenkin suhteellisesta korotuksesta niitä tuottaneelle omistajalle sillä edellytyksellä, että hänet suorittivat toimet omalla kustannuksellaan ja määrätyllä tavalla, toisin sanoen ne koskivat sitä osaa kiinteistöstä, joka oli erityisesti annettu hänelle käytettäväksi.
Esimerkiksi asuinrakennus on yhteisomistuksessa, ja hänen yksikkönsä omistaja kiinnitti siihen liitteen. Hän osaa käyttää yleistä sääntöä. Koska yhteinen omaisuus on kasvanut hänen kustannuksellaan, hänellä on oikeus vaatia vastaavaa korotusta osuudestaan. Tässä tapauksessa laajennus tulee olemaan osa koko rakennusta. Se ei ole omistajan omaisuutta.
Järjestelyjärjestys
Jos talo ja maa omistavat useita ihmisiä, kaikki toimet heidän kanssaan voidaan suorittaa vain yksimielisesti. Tämä liittyy erityisesti omaisuuden luovuttamiseen. Tämä menettely vahvistetaan 246 ja 247 artiklan ensimmäisessä kohdassa. Jos ainakin yhdellä omistajalta ei ole suostumusta, tämä tai toinen luovutusmenetelmä voidaan toteuttaa vain tuomioistuimen määräyksen mukaisesti.
Laki määrää, että kuka tahansa omistaja voi käyttää omaa osaansa harkintansa mukaan. Samanaikaisesti talon ja maan yhteisomistus voidaan säilyttää. Toisin sanoen, sinun ei tarvitse eristää luontoissuorituksiasi. Kaupan kohteena tässä tapauksessa on oikeus osuuteen yhteisestä omaisuudesta, ei nimenomaan osasta kiinteistöä. Myynnin tai vaihdon muodossa tapahtuvan korvauksen tapauksessa on kuitenkin noudatettava 4 artiklassa vahvistettuja sääntöjä. 250 siviililakia mahdollisuudesta ostaa muita omistajia ennaltaehkäisevästi.
Vastaavat osat
Melko usein käytännössä on tapauksia, joissa on mahdotonta saavuttaa kiinteistölle todella allokoitujen osakkeiden absoluuttista tasa-arvoa. Esimerkiksi lain mukaan kaksi perillistä sai rakennuksen, jossa oli kolme huonetta. Tässä tapauksessa omistajat itse määrittelevät jaetun kiinteistön käyttömenettelyn, joka vastaa vähintään suunnilleen heidän osakkeitaan.
Jos yhdelle omistajista annetaan pienempi osa, jäljellä olevat omistajat ovat velvollisia korvaamaan omaisuusrikkomus. Tämä voidaan saavuttaa esimerkiksi vähentämällä sen osuutta yhteisomistuksen maksuista ja ylläpitokustannuksista.
Art. Jokaisen omistajan on osallistuttava verojen maksamiseen ja suoritettava muut omaisuuteen liittyvät maksut.Näitä säännöksiä sovelletaan tulojen, tuotteiden, hedelmien ja viljelykasvien oikeudelliseen järjestelmään, joka saadaan yhteisen omaisuuden käytöstä. Kaikesta tästä tulee myös omistajien yhteinen omaisuus, ja se jaetaan suhteessa saatavissa oleviin osiin. Osapuolten sopimuksen mukaisesti erottaminen voidaan kuitenkin tehdä toisella tavalla. 
Yhteisomistuksen päättyminen
Jokaisella osallistujalla on oikeus vetäytyä näistä suhteista. Tämä voidaan toteuttaa luovuttamalla sen osuus kolmansille osapuolille, jakamalla tai jakamalla yhteinen omaisuus. Kun yksi omistajista myy osan, loput voivat vaatia, että se myydään heille asetettuun hintaan ja muilla ehdoilla.
Ennaltaehkäisevän ostosäännön mukaan luovuttavan omistajan on ilmoitettava aikomuksistaan kirjallisesti jäljellä oleville omistajille. Viimeksi mainituilla on mahdollisuus ostaa osa kiinteistöstä kuukauden kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta. Määräajan umpeutumisen jälkeen luovuttaja voi myydä osuutensa kolmannelle. Jos ennaltaehkäisevää ostoa koskevia sääntöjä rikotaan, kukin yhteisomistajista voi oikeudenkäynnissä vaatia ostajan velvollisuuksien ja oikeuksien siirtämistä sille. Tämä tarkoittaa, että hänellä on velvollisuus maksaa asetettu hinta ja täyttää muut kaupan ehdot. Osto-etuoikeus koskee myös osakkeiden vaihtoa, mutta ei lahjaan. Tämän mahdollisuuden osoittaminen luovutusjärjestyksessä ei ole sallittua.
Lainsäädäntö
Art. 251, hetki, jolloin oikeuden osuus siirtyy hankkijalle, on määritelty selvästi. Hänestä tulee täydellinen omistaja võõraussopimuksen tekemispäivästä, jollei osapuolten sopimuksesta muuta johdu. Koska tässä tapauksessa omistusoikeuden kohde on oikeus, ei omaisuus, silloin Art. 223 Siviililaki. Lisäksi, toisin kuin tässä artikkelissa vahvistettu periaate, Art. 251 perustaa sopimusjärjestelyt. Tämä on täysin erilainen menetelmä siirtymähetken määrittämiseksi. 
Maaominaisuudet
Kuinka talon alla oleva maa saadaan omaisuudeksi? Tontteihin, jotka ovat tosiasiallisesti käytössä niillä sijaitsevien rakennusten kanssa, jotka on hankittu, mutta joita ei ole rekisteröity kauppojen tuloksena ennen Neuvostoliiton 6. maaliskuuta 1990 päivätyn lain nro 1305-1 voimaantuloa, oikeus vapaaseen hankintaan. Näitä sääntöjä säätelee art. 36 LC RF.
1 artiklan 1 kohdan mukaan Kun otetaan huomioon liittovaltion lain nro 137 2 pykälä, kunnan omistama maa voidaan ostaa edulliseen hintaan. Henkilöt, jotka ostivat kiinteistöjä vuoden 2002 jälkeen, lunastavat kiintiöt hintaan, joka on kolmekymmentä kertaa veroaste maan pinta-alayksikköä kohti. Etuuskohtaisten hintojen soveltamiskriteerit ovat rakennuksen omistusoikeus ja toisen menetelmän puuttuminen maan hankkimiseksi omistajille, jotka ovat sellaisiksi tulleet vuoteen 2001 saakka.
