Kaupat, sopimusten käsite, tyypit ja voimassaoloehdot määritetään siviililaissa. Säännöstö määrittelee myös parisuhteen osapuolten velvollisuudet ja oikeudelliset mahdollisuudet. Lainsäädännössä säädetään olosuhteista, joissa ne syntyvät, muuttuvat ja lakkaavat, sekä näiden tapahtumien seurauksista. Tarkastellaan yksityiskohtaisemmin mitä ovat liiketoimet, transaktiotyypit, todellisuuden olosuhteet. 
Yleistä tietoa
Yleensä liiketoimilla tarkoitetaan oikeushenkilöiden ja kansalaisten toimia, joiden tarkoituksena on oikeuksien ja velvollisuuksien syntyminen, päättyminen ja muuttaminen. Tämä määritelmä on annettu Art. 153 CC. Jokainen suhteen osallistuja haluaa tietyn tuloksen. Aiheiden suorittamista toimista voidaan oppia heidän annettuun aikomukseensa. Jotta he voivat ymmärtää osallistujien tahdon vastaisesti ja tulla tiedossa myös kolmansille osapuolille, se on ilmaistava ulkoisesti.
Tahdon ilmaiseminen
Sitä kutsutaan kaupan kohteiden sisäisten aikomusten ulkoiseksi ilmaisuksi. Tahdon mukaan muodostetaan idea suhteen sisällöstä. Laki sisältää useita tapoja ilmaista aikomukset. Joten tahdon ilmaiseminen voi olla suoraa. Tällöin transaktioiden osallistujat antavat kirjalliset tai suulliset lausunnot. Muissa tapauksissa tahto ilmaistaan samanaikaisin toimin. Niiden perusteella voimme päätellä tiettyjen aikomusten olemassaolon. Kolmannessa tapauksissa tahto ilmaistaan hiljaisuudessa.
luokitus
Tapahtumat voivat olla yhden, kahden tai monenvälisiä. Kahta viimeistä luokkaa kutsutaan sopimuksiksi. Yksipuolisia liiketoimia ovat ne, jotka tehdään yhden yhteisön tahdon perusteella. Samanaikaisesti ainakin kahdesta henkilöstä tulee osallistumaan tällaisiin suhteisiin. Esimerkiksi valtakirjan antaminen tiettyjen aineellisten hyödykkeiden vastaanottamiseksi toimii yksipuolisena liiketoimana. Sekä päämiehelle että asianajajalle syntyy kuitenkin laillisia mahdollisuuksia ja velvoitteita.
Kahdenväliset liiketoimet ovat kahden tai useamman henkilön sovittua tahtoa, monenvälisiä - yli kahden osallistujan sovittuja. Jälkimmäisiin sisältyy esimerkiksi kolmen kaupallisen järjestön välinen sopimus yhteisen varaston rakentamisesta. Liiketoimet voivat olla myös abstrakteja ja syy-aiheisia. Viimeksi mainitussa niiden perusta perustuu selvästi sisältöön. Esimerkiksi myyntisopimus. Jos tarkoitusta ei voida saavuttaa tai se on laiton, tällaisia sopimuksia pidetään pätemättöminä. Abstraktissa sopimuksissa perusta on erotettu sisällöstä. Esimerkiksi laskun antaminen. Sen pätevyys ei riipu sen liiketoimen laillisuudesta, jossa se tehdään.
Seuraukset
Tapahtumat jaetaan ehdollisiin ja ehdottomiin niiden tapahtumisen tai päättymisen, tapahtumisen tai tietyn tapahtuman seurauksena tapahtumatta jättämisen ehdollisuuden mukaisesti. Ensin mainitut puolestaan luokitellaan niihin, jotka tehdään lykkäävillä ja halventavilla ehdoilla. Viimeksi mainitun puitteissa velvoitteiden ja laillisten mahdollisuuksien lakkaaminen riippuu olosuhteista, joiden osalta ei ole selvää, tapahtuuko niitä vai ei. Sitoutunut suspendoiva tila transaktiot viittaavat siihen, että osallistujat tekevät velvollisuuksia ja oikeuksia sellaisessa suhteessa.
Muut tyypit
Sen mukaan, vastaako yhden osallistujan velvollisuus toisen vastavelvoitetta, liiketoimet jaetaan vastikkeettomiin ja raskaisiin.Jos vain osapuolten sopimukset riittävät suhteiden syntymiseen, niin niitä kutsutaan yksimielisiksi. Jos kiinteistö on lisäksi siirrettävä, kauppa on todellinen. Tällaisia ovat esimerkiksi lahjasopimus jne. Kuten edellä mainittiin, tahdonilmaus voi olla suullinen. Lainsäädännössä säädetään kahden tyyppisistä tällaisista liiketoimista:
- Suoritettavissa suorina toteutuksina.
- Perustetaan muuhun kirjalliseen kauppaan, jollei laissa tai muussa säädöksessä tai osapuolten välisessä sopimuksessa ole vahvistettu pakollista kirjallista muotoa.
Paperille tehdyt sopimukset voivat olla notaarin vahvistamia tai edellyttää myöhempää rekisteröintiä.
Transaktiot: käsite, muodot, todellisuuden ehdot
Lainsäädännössä säädetään tietyistä vaatimuksista, jotka sitovat sopimuspuolia. Siviilioikeudellisessa kaupassa on seuraavat ehdot:
- Sisällön laillisuus. Sopimuksen on oltava voimassa olevan menettelyn mukainen, eikä sen saa olla ristiriidassa lain ja muiden sääntelyasiakirjojen kanssa.
- Tutkittavien oikeuskelpoisuus ja oikeuskelpoisuus. Transaktioiden pätevyyden käsite ja ehdot liittyvät läheisesti osallistujien kykyihin ja kykyihin. Ensimmäinen vaatimus koskee organisaatioita, valtion ja kuntien yhteisöjä, valtiota. Niiden mahdollisuuksia voidaan rajoittaa perustamisasiakirjoilla tai lailla. Vakavaraisuusvaatimusta sovelletaan kansalaisiin. Operaattorien on oltava täysi-ikäisiä ja heidän on oltava tietoisia vastuusta ja seurauksista, kyettävä tekemään sitoumuksia ja käyttämään oikeuksiaan. Erilliset rajoitukset voidaan tällaisissa tapauksissa asettaa lailla.
- Tahdon yhtenäisyys ja sen ilmaisu. Jos sitä ei ole, kauppa tehdään tahdonvastaisella tavalla. Se voi olla kiistanalainen tai mitätön. Joka tapauksessa kauppa on pätemätön tuomioistuimen päätöksellä (ensimmäisessä tapauksessa) tai siitä riippumatta (toisessa tapauksessa). Tahtovirheen ilmaiseminen voi koostua tosiasiasta, että se puuttuu kokonaan. Esimerkiksi henkilö teki sopimuksen fyysisen pakotteen alla. Tahtoa voidaan myös muodostaa sellaisten tekijöiden vaikutuksesta, jotka häiritsevät normaalia muodostumisprosessia (esimerkiksi petos).
- Vakiintuneen liiketoimintamuodon noudattaminen. Kauppojen voimassaoloehdot voivat tässä tapauksessa olla yleisiä ja erityisiä. Jos lainsäädännössä vahvistettua mallia ei noudateta, sopimusta pidetään laittomana. Jos sopimusta ei yksinkertaisesti tehdä paperilla, seuraamus tarkoittaa kyvyttömyyttä viitata todistajan todistukseen.
Nämä ovat liiketoimien pätevyyden perusedellytykset.
Virheelliset tapahtumat
Tällaiset suhteet eivät aiheuta niiden sisältöä vastaavia oikeudellisia seurauksia. Jos siviilioikeudellisten liiketoimien pätevyyden edellytykset eivät täyty, velvollisuuksia ja mahdollisuuksia ei synny, ne eivät pääty tai muutu, paitsi ne, jotka liittyvät sopimuksen lainvastaisuuteen.
Sopimuksen pätemättömyys
Käytännössä transaktioiden voimassaoloedellytykset eivät aina täyty. Siviililaissa laittomien sopimusten luokittelu on vahvistettu. Ne voivat olla mitätöitäviä tai pätemättömiä. Tämä erottelu on säädetty Art. 166 Siviililain 1 lauseke. Mitätöityt liiketoimet ovat lakien nojalla kelpaamattomia niiden tekohetkellä. Tältä osin tuomioistuimen päätöstä ei vaadita sen lainvastaisuuden tunnustamiseksi. Mitätöityjä tapahtumia ei suoriteta. Kaikki asianomaiset osapuolet voivat vedota lainvastaisuuteen vaatien tuomioistuimessa soveltamaan vastaavia seurauksia tällaisiin sopimuksiin.
Samanaikaisesti olisi kiinnitettävä huomiota 2 artiklan 2 kohtaan. 166 siviililaki. Jos liiketoimen voimassaoloa koskevaa yhtä tai toista ehtoa ei noudateta, siviilioikeudessa säädetään mitättömyystodistuksen todenneen tuomioistuimen mahdollisuudesta soveltaa omasta aloitteestaan vastaavia seurauksia osallistujiin.Koska tällainen sopimus ei aiheuta muutoksia, tapahtumia tai velvoitteiden päättyminen ja oikeudellisten mahdollisuuksien vuoksi, sopimus voidaan julistaa laittomaksi vasta sen solmimishetkestä lukien. Tässä tapauksessa lainsäädännössä vahvistettiin poikkeustapauksia EY: n perustamissopimuksen 9 artiklaan. 171-172 siviililaki. Tietyissä olosuhteissa tuomioistuimella on oikeus tunnustaa pätevä ja pätemätön liiketoimi.
Riidanalainen sopimus
Sellaisia kutsutaan liiketoimiksi, jotka tekemishetkellä aiheuttavat voimassa oleville sopimuksille ominaisia oikeudellisia seurauksia. Ne ovat kuitenkin epävakaita, koska ne voidaan riitauttaa laissa määritellyn henkilöryhmän pyynnöstä. Saatu tulos voidaan peruuttaa kokonaan. Tämä johtuu siitä, että 1 artiklan 1 kohdan nojalla Siviililain 167 §: ssä tarkoitetulla tavalla pätemätöntä liiketointa tulee sellaiseksi sen tekemishetkestä lukien. Asiaa koskevalla tuomioistuimen päätöksellä on taannehtiva vaikutus, jos sopimuksen sisällöstä ei käy ilmi, että se voidaan päättää vain tulevaisuutta varten.
Seuraukset
Tapahtumien pätevyys- ja pätemättömyysedellytyksiin liittyy erilaisia juridisia tuloksia. Oikeudelliset seuraukset kokonaan tai osittain toteutettaville sopimuksille, jotka ovat lain vaatimusten vastaisia, on esitetty 2 artiklassa. 167-169 siviililaki. Ne eroavat työkyvyttömyysperusteiden mukaan. Useimmissa tapauksissa seuraukset liittyvät niiden esineiden kohtalon määrittämiseen, jotka osallistujat saavat tehdyn sopimuksen nojalla.
palautus
Tämä on yleinen sääntö, jonka mukaan sopimuksen tekemisen yhteydessä saadun kaupan kohtalo määritetään ilman, että noudatetaan kaupan pätevyyden ehtoja. Uudelleenjärjestelyyn sisältyy kaikkien osallistujien hankkima vastavuoroinen palautus. Jos tätä ei voida suorittaa luontoissuorituksin, myös silloin, kun saatu ilmaistaan kiinteistön, suoritetun palvelun tai suoritetun työn käytössä, laki sallii rahallisen korvauksen. Joillekin sopimuksille, jotka tehdään siinä tapauksessa, että kaupan voimassaolon ehtoja ei noudateta, säädetään muista säännöistä:
- Yksipuolinen palautus. Se edustaa vain viattoman osallistujan alustamista. Tämä tehdään palauttamalla hänelle se, mitä hän oli tehnyt sopimuksen nojalla. Lisäksi laissa säädetään takaisinperinnästä tekijältä, joka on vastaanotettu tai velkaa hänelle valtion hyväksi.
- Korvauksen estäminen. Tällöin kaikki sopimuspuolten saama takaisinperintä tapahtuu valtion hyväksi, samoin kuin epätäydellisen täytäntöönpanon tapauksessa, kaikki erääntyneet.
Jos jonkin edellä mainitun kaupan pätevyyden edellytyksen täyttymättä jättämisestä tehdystä sopimuksesta seuraa, että se voidaan irtisanoa vain tulevaisuutta varten, tuomioistuin pidättää sen voimassa seuraavalle ajanjaksolle. Tässä tapauksessa kaikki vastaanotettu jää osallistujille. Sopimusta ei kuitenkaan voida jatkaa toteuttamista. 
Tärkeä kohta
On syytä huomata, että 1 artiklassa tarkoitetut seuraukset. Siviililain 167 ja 169-179 säännöksiä sovelletaan kahden- ja monenvälisiin sopimuksiin. Jos yksipuolisen liiketoimen voimassaoloedellytykset eivät täyty, tuomioistuimen on sovellettava 8 artiklan säännöksiä 60 Siviililaki kohtuuttomasti hankitun omaisuuden palauttamisesta.
Vanhentumisaika
Ne määritetään art. 181 Siviililaki. Mitätön kaupan lainvastaisuuden seurausten soveltamisen vanhentumisaika on 10 vuotta. Se lasketaan päivästä, jolloin solmittu sopimus aloitettiin. Vanhentumisaika liiketoimen kiistatta julistamiselle ja siihen liittyvien seurausten soveltamiselle on 1 g. Se alkaa päivänä, jona
- Uhan tai väkivallan lopettaminen (179 artiklassa tarkoitettuihin sopimuksiin).
- Kun kantaja on tullut tietoon tai voi saada selville olosuhteista, jotka ovat sopimuksen pätemättömyyden perustana (muihin riitautettuihin liiketoimiin).
Art. 179 GK
Tämän artiklan määräyksiä sovelletaan sopimuksiin, jotka tehdään uhkien, väkivallan tai petosten vaikutuksesta, jos osallistujien edustajat ovat solmineet pahasti toisen osapuolen kanssa tai vaikeiden olosuhteiden vuoksi. Tällaisissa liiketoimissa osapuolen tahdon ilmaiseminen ei vastaa sen todellisia aikomuksia tai uhri on täysin menettänyt mahdollisuuden tehdä käyttäytymistoimia omasta vapaasta tahdostaan ja henkilökohtaisista eduistaan. Sopimusta, joka tehdään olosuhteissa, joissa yksi osallistujista pakotettiin tekemään tämä vaikean tilanteen vuoksi, mikä merkitsee hänelle ehdottomasti epäsuotuisaa tulosta, kutsutaan sitoutuneeksi. Tällaisissa tapauksissa toinen osapuoli on tietoinen tilanteesta ja käyttää sitä omiin etuihinsa. Tuomioistuin voi mitätöidä tällaiset liiketoimet uhrin vaatimuksesta. Seuraukset ovat yksipuolinen palauttaminen. Lisäksi tuomioistuin voi määrätä uhrin korvaamaan todelliset vahingot.
